Susijengi-huuma ei täytä Korisliigan katsomoita

Suomen miesten koripallomaajoukkue Susijengi vetää täysiä halleja, mutta sama ilmiö ei näy yhtä vahvasti kotimaisen Korisliigan yleisömäärissä. Vaikka koripallon suosio on kasvanut Suomessa, liigan katsomoissa buumi näkyy toistaiseksi vain osittain.

Korisliigan katsomoissa yleisömäärät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta Susijengin ympärille syntynyt ilmiö ei ole siirtynyt suoraan kotimaiseen sarjaan. Korisliigan yleisökeskiarvo on kaudella 2025–2026 pysynyt yli tuhannessa jo toista kautta peräkkäin.

– Se näkyy hiukan yleisömäärien nousussa, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Susijengillä, toteaa Loimaa Bisonsin hallituksen jäsen Heikki Perho.

Susijengin kotiottelut myydään toistuvasti loppuun. Esimerkiksi vuoden 2025 lopulla Espoossa pelattu MM-karsintaottelu Ranskaa vastaan oli jo viides peräkkäinen täysi halli.

Maajoukkue kerää satunnaiskatsojat

Vaikka kyse on samasta lajista, Perhon mukaan kyse on eri maailmasta.

– Susijengistä on tullut koko kansan juttu. Siellä käy paljon satunnaisia katsojia, jotka eivät normaalisti seuraa Korisliigaa.

Koripalloliiton viestintä- ja markkinointipäällikkö Heini Santos muistuttaa, että maajoukkueiden suuret yleisöt ovat kansainvälisesti tavallinen ilmiö.

– Maajoukkue kokoaa yhteen maan parhaat pelaajat, ja siihen liittyy vahva kansallinen lataus. Susijengi pelaa vuosittain vain muutaman kotiottelun, kun taas sarjaa pelataan ympäri maata 7–8 kuukauden ajan.

Perhon mukaan kiinnostusta lisäävät menestys ja näyttävä pelityyli.

– Jos Susijengi häviäisi jatkuvasti, eivät hallit olisi täynnä. Menestys ja näyttävät suoritukset tekevät otteluista helposti lähestyttävää viihdettä.

Alueelliset erot korostuvat

Pienillä paikkakunnilla yleisömäärien kasvua rajoittaa yksinkertaisesti alueen väkiluku.

– Jos Loimaan alueella on noin 15 000 ihmistä ja peleissä käy noin 700 katsojaa, se on prosentuaalisesti varsin suuri määrä, Perho sanoo.

Helsinki Seagullsin viestintäpäällikkö Mikko-Taneli Mäki näkee eron maajoukkueen ja seurajoukkueiden välillä selvästi.

– Korisliigassa ei ole samanlaista ilmiötä kuin Susijengin ympärillä. Maajoukkue ei ole sidottu yhteen paikkakuntaan.

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudulla kilpailu yleisöstä on kovaa.

– Alueella on paljon muitakin urheiluseuroja ja tapahtumia, jotka kilpailevat ihmisten ajasta ja rahasta.

Seagulls pelaa yhä Töölön Kisahallissa, sillä Mäen mukaan siirtyminen esimerkiksi Helsingin jäähalliin on budjettikysymys ja vaatisi nykyistä vahvemman yleisöpohjan.

Helsinki Seagullsin pelaajien pahvihahmot varastossa

Helsinki Seagulls on perustettu vuonna 2013.

Koripallon suosio kasvaa silti

Lajin kokonaiskuva Suomessa on vahva. Maaliskuussa 2026 harrastajien määrä rikkoi ennätyksen yli 22 700 lisenssillä.

Santosin mukaan maajoukkueen menestys näkyy kotimaisessa koripallossa pitkällä aikavälillä.

– Esimerkiksi vuoden 2013 EM-kisojen aikaan Korisliigan katsojakeskiarvo oli 757, ja se on sittemmin noussut noin kolmanneksella.

Korisliiga numeroina

  • Suomen miesten Korisliigassa pelaa 12 joukkuetta
  • Suurimpia yleisömagneetteja ovat Kauhajoen Karhubasket ja Salon Vilpas
  • Pienin kotiareena on Lapuan Kobrilla (n. 1000 paikkaa)
  • Suurin areena on Kauhajoen Karhubasketilla (n. 3500 paikkaa)
  • Korisliiga-joukkueiden kotiareenoiden keskimääräinen kapasiteetti on 1 418 katsojaa

Lähteet:
Heikki Perho (Loimaa Bisons), Mikko-Taneli Mäki (Helsinki Seagulls), Heini Santos (Suomen Koripalloliitto)