UMK:ssa artistien kehittämisestä vastaa usea musiikkialan ammattilainen. Kilpailijoiden lauluvalmentajana toimii Honey B & T-Bonesista tuttu laulaja-lauluntekijä ja muusikko, sekä Sibelius-Akatemian pop- ja jazzlaulun lehtori Aija Puurtinen. Hänen mukaansa kaikki esiintyjät kehittyvät prosessin aikana valtavasti, mutta kehityksellä on kuitenkin rajansa. Moni on tottunut studioympäristöön, jossa kappale lauletaan osissa.

– Kappale pitää pystyä laulamaan kerralla alusta loppuun. Ammattilaisena minun tehtäväni on myös sanoa rehellisesti, jos aikaa ei ole riittävään kehitykseen. En halua, että kukaan joutuu UMK:ssa tilanteeseen, jossa esiintyminen kääntyy heitä vastaan, Puurtinen selventää.

UMK:ssa on aina ollut kokeneempia ja kokemattomampia kilpailijoita, valmiita artistibrändejä ja uusia tulokkaita.

– Voittaja ei aina ole teknisesti tai taiteellisesti paras – lopulta äänestäjät tekevät päätöksen, Puurtinen muistuttaa.

Yle luottaa siihen, että esiintymistaitoa voidaan kehittää tarvittaessa. Vielä muutama vuosi sitten kriteerit olivat kuitenkin tiukemmat, sanoo UMK:n ammattilaisraadin puheenjohtaja Tapio Hakanen.

– Parin viime vuoden aikana olemme ajatelleet, että kokemattomuus ei saisi olla esteenä tulla valituksi. Esimerkiksi Neea River esiintyi ensimmäistä kertaa omalla musiikillaan Nokia areenalla, Hakanen sanoo.

Hakanen näkee, että artistin tunnettuus ja identiteetti voivat rakentua prosessin aikana. Hyvä kappale ratkaisee edelleen, mutta sen lisäksi artisti tarvitsee ympärilleen tiimin. Tiimillä Hakanen tarkoittaa esimerkiksi manageria, viestintähenkilöä ja keikkajärjestäjää.

– UMK ja Euroviisut ovat todella vaativa prosessi ja projekti. Jos artistilla ei ole levy-yhtiötä tai tiimiä, niin katsomme artistin kanssa mahdollisuuksista rakentaa ympärille sellainen.