Kallion elävän musiikin tarjonta on hyvin kattavaa. Osa paikoista on profiloitunut tietynlaiseen musiikkiin, mutta kokonaiskuvaa katsoessa musiikkia löytyy laajasti genrerajoista riippumatta.
Lepakkomiehessä soitetaan punkia ja Kaikussa tanssimusiikkia. Jokaiselle löytyy jotakin.
Helsingin ydinkeskustan elävän musiikin näivettymisen aiheuttanut kehitys uhkaa kuitenkin myös Kalliota. Kovenevat hinnat ja paremman tulotason väestö ovat riskejä klubeille. Kehityksen taustalla vaikuttaa gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen.
Gentrifikaation vaikutus elävän musiikin toimijoihin on petollinen
Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen dosentti Giacomo Bottà on tutkinut gentrifikaatiota Helsingissä.
– Gentrifikaatio on sitä, kun asuinalue muuttuu, ikään kuin kehittyy. Palvelut kehittyvät, jonka takia keskiluokkaisten ihmisten sekä opiskelijoiden määrä alueella lisääntyy. Ja hinnat nousevat.
Bottàn mukaan musiikilla on kehityksessä iso rooli. Kun alueelle perustetaan paljon livemusiikkia soittavia klubeja, tekee se alueen yöelämästä kiinnostavan. Kiinnostava yöelämä puolestaan tekee alueesta suositun. Tämä johtaa siihen, että alueelle muuttaa enemmän ihmisiä, mikä nostaa hintoja. Bottàn mielestä kehitys on livemusiikin toimijoiden kannalta ongelmallista.
– Musiikki on erittäin tärkeää alussa, mutta alueen muuttuessa varakkaampien ihmisten alueeksi, joutuu musiikki lähtemään pois.
Alueen kallistuessa tilojen vuokrat käyvät osalle klubeista liian hintaviksi. Lisääntynyt muuttoliike alueelle aiheuttaa myös enemmän meluvalituksia.
Esimerkki löytyy Punavuoresta. 90-luvun lopusta 2010-luvun alkuun Iso-Roobertinkadulla sijaitsi elävän musiikin keskittymä Helsingissä. Etenkin vuodesta 2013 alkaen klubeja alettiin sulkemaan. Keskeinen syy oli asukkaiden meluvalitukset. Toimistotiloja muutettiin asunnoiksi, mikä lisäsi asukasmäärää kadulla huomattavasti.
Kallion gentrifikaation ja elävän musiikin yhteys
Elävä musiikki alkoi keskittyä Kallioon vuonna 2005, kun Kuudes Linja avattiin Hämeentie 13:sta. Myöhemmin samaan kortteliin avattiin muitakin paikkoja, kuten Kaiku vuonna 2013. Monet toimijat huomasivat Kallion potentiaalin, ja paikkoja on viimeisen 10 vuoden aikana avattu lukuisia.
– Osa klubeista sulki keskustassa ja muutti Kallioon. Osa laajensi toimintaansa Kallioon, kuten On The Rocks, Bottà mainitsee.
Samalla kun Kallion klubikirjo on laajentunut, ovat myös asuntojen hinnat ja vuokrat nousseet. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2017, että Startup-yritys Blokin tekemän vertailun mukaan osakehuoneistojen hinnat nousivat Kalliossa keskimäärin 59 prosenttia vuosina 2006–2016. Yöelämän ja elävän musiikin vilkastumisella on nähtävissä selvä korrelaatio asuntojen hintojen nousuun.
Toistaiseksi elävän musiikin toimijat ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa Kalliossa, mutta tulevaisuudessa se ei ole lainkaan varmaa. Bottàn mukaan on jopa todennäköistä, että elävä musiikki joutuu jälleen löytämään itselleen uuden alueen muualta.
– Musiikki on jo nyt vähän liikkumassa pois sieltä.
Vallilla yökaupunginosana
Jos elävän musiikin toimijat joutuvat lähtemään myös Kalliosta, mihin uusi keskittymä voisi muodostua?
Bottàn mukaan sitä on vaikea ennustaa. Spekulaatiota on ollut, että elävä musiikki siirtyisi Itä-Helsinkiin, jossa gentrifikaationkin on arvioitu seuraavaksi vaikuttavan. Esimerkiksi Roihuvuori ja Kontula ovat olleet ennusteissa keskeisiä kaupunginosia.
Elävän musiikin toimijoiden olisi kuitenkin vaikeaa keskittyä kyseisille alueille. Itä-Helsingin lähiöt ovat pääosin asuinrakennuksia, eikä siellä ole livemusiikin toimijoille samankaltaisia tiloja kuin kantakaupungissa.
– Todennäköisin uusi paikka musiikille on teollinen Vallila, missä Ääniwalli jo on. Alueella on paljon potentiaalia.
Samoilla linjoilla on Helsingin ensimmäinen yöluotsi Salla Vallius.
– Kun Vallilasta on puhuttu yökaupunginosana, toivoisin, että se myös pystyisi olemaan sellainen. Kun aluetta kehitetään, pyritään suojelemaan olemassa olevaa rakennetta ja kulttuuria.
Valliuksen mukaan suunnitteluperiaatteissa onkin ollut ajatus, ettei asutusta tulisi ihan elävän musiikin ja kulttuurin toimijoiden viereen.
Keskustakin tarvitsee elävää musiikkia
Vaikka Kalliossa on yhä kattava musiikkitarjonta, ja Vallilla potentiaalinen yökaupunginosa, tarvitsee ydinkeskustakin elävää musiikkia.
Vallius näkee, että keskustan elävän musiikin näivettymisen voisi estää oikeanlaisella infrastruktuurilla. Hotelleja tai asutusta ei tarvitsisi rakentaa aivan melua tuottavien toimijoiden läheisyyteen, vaan väliin kehitettäisiin vyöhyke, joka tappaisi ääntä. Se mahdollistaisi sekoittuvan kaupunkirakenteen, jossa eri tahot mahtuisivat samalle alueelle. Näin keskustankin tarjonta säilyisi vetovoimaisena.
Varmaa on, että elävän musiikin toimijat tarvitsevat enemmän tukea.
– Muuten tulemme näkemään muutoksia esimerkiksi Kalliossa, Bottà toteaa.