Usei­ta kan­san­edus­ta­jia aset­tuu eh­dol­le kunta- ja alue­vaa­lei­hin. Koska he ovat val­miik­si tun­net­tu­ja, hei­dän eh­dok­kuu­ten­sa tuo puo­lu­eel­le nä­ky­vyyt­tä. Tästä ker­too ylei­sen val­tio-opin pro­fes­so­ri Mikko Mat­ti­la Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta.

– He ke­rää­vät myös pai­kal­lis­po­li­tii­kan puo­lel­la mer­kit­tä­vän suu­ret ää­ni­mää­rät. Tämä aut­taa myös puo­lu­een muita eh­dok­kai­ta tu­le­maan va­li­tuk­si, sanoo Mat­ti­la.

Vaa­leis­sa eh­dol­la ole­mi­nen ja toi­mi­mi­nen kunta- ja alue­ta­son päät­tä­jä­nä tuo myös itse eh­dok­kaal­le nä­ky­vyyt­tä, mikä on tär­ke­ää tu­le­vai­suu­den edus­kun­ta­vaa­lien kan­nal­ta.
Ny­kyi­sin kan­san­edus­ta­jis­ta vain joka kah­dek­sas ei ole kun­nan­val­tuu­tet­tu, ja vuo­den 2022 alue­vaa­leis­sa joka toi­nen kan­san­edus­ta­ja tuli va­li­tuk­si alue­val­tuus­toon.

Il­ta­sa­no­mien vuon­na 2024 jul­kai­se­mas­ta sel­vi­tyk­ses­tä käy ilmi, miten ak­tii­vi­ses­ti kan­san­edus­ta­jat ovat osal­lis­tu­neet alue­val­tuus­to­jen ko­kouk­siin vuo­si­na 2023–2024. Sel­vi­tyk­ses­sä ak­tii­vi­se­na osal­lis­tu­mis­pro­sent­ti­na ko­kouk­siin pi­de­tään 80 pro­sent­tia, ja vain 39 kan­san­edus­ta­jaa eli noin kol­man­nes ylit­ti tämän rajan. Vuo­den 2022 vaa­leis­sa alue­val­tuus­toon va­li­tuis­ta 107 kan­san­edus­ta­jas­ta noin joka vii­des on eron­nut teh­tä­väs­tään.

Pel­käs­tään oman kun­nan tai kau­pun­gin asioi­hin huo­lel­la pe­reh­ty­mi­nen vie aikaa, ker­too Kun­nal­li­sa­lan ke­hit­tä­mis­sää­tiön tut­ki­mus­pääl­lik­kö Sami Borg. Bor­gin mu­kaan har­val­la kan­san­edus­ta­jal­la on aikaa riit­tä­väs­ti, eten­kin jos tällä on ri­vi­kan­san­edus­ta­jaa enem­män töitä edus­kun­nas­sa.

– Totta kai kes­kit­ty­mi­nen pel­käs­tään kan­san­edus­ta­jan työ­hön aut­taa pe­reh­ty­mään edus­kun­nas­sa pää­tet­tä­viin asioi­hin pa­rem­min, sanoo Borg.

Tällä het­kel­lä näyt­tää kui­ten­kin siltä, että kan­san­edus­ta­jien ha­luk­kuus aset­tua eh­dol­le alue­val­tuus­toi­hin on vä­hen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti.

– Myös ylei­nen mie­li­pi­de vai­kut­taa kään­ty­neen monia yh­tä­ai­kai­sia edus­ta­jan­toi­mia vas­taan, ker­too Borg.

Joka ta­pauk­ses­sa myös kan­san­edus­ta­jan työs­sä on tär­ke­ää olla pe­ril­lä pai­kal­lis­ta­son po­li­tii­kas­ta. Bor­gin mu­kaan se aut­taa kan­san­edus­ta­jia hah­mot­ta­maan pa­rem­min sel­lai­sia ky­sy­myk­siä, jois­sa pai­kal­li­sel­la ja val­ta­kun­nal­li­sel­la nä­kö­kul­mal­la on yhtä aikaa pal­jon mer­ki­tys­tä.