Lapsesta tehty sosiaalisen median julkaisu voi joissain tapauksissa täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön. Käytännössä lapsi voisi siis tehdä omasta vanhemmastaan rikosilmoituksen.
Vanhempi voisi lain silmissä syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, jos hän jakaa lapsen yksityisiä terveystietoja, kuten ADHD-diagnoosin, sanoo Lounais-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye.
Kalejaiye tunnetaan nuorille suunnatuista somevideoistaan Konstaapeli Danielina. Hän tekee myös nuorisotyötä pitämällä laillisuuskasvatusopetusta muun muassa somen käytöstä. Tällä hetkellä nuoria huolettaa Kalejaiyen mukaan somessa eniten se, miten nolostuttavat julkaisut saisi poistettua.
– Valitettavasti minulla ei ole mitään jumalan kättä, millä saisin nipsnaps poistettua sisältöä tuolta somesta.
Lounais-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye (@konstaapelidaniel). Kuvan lähde: Lounais-Suomen poliisilaitos
Lapset läsnä sosiaalisessa mediassa jo ennen syntymäänsä
Ilmiötä somettavista vanhemmista kutsutaan nimellä, sharenting, joka on sanojen sharing (jakaminen) ja parenting (vanhemmuus) yhdistelmä. Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut ilmiöstä artikkelin jo vuonna 2022, jonka mukaan lähivuosina aikuistuvat nuoret ovat voineet olla sosiaalisessa mediassa jo ultraäänikuvista lähtien.
– Vanhempien tulisi ymmärtää, että vaikka lapsi on tullut vanhemmasta, ei hän ole osa vanhempaa enää syntymänsä jälkeen, Kalejaiye muistuttaa.
– Lapsella on oma elämä ja ajatukset, eikä vanhempi saa lähtökohtaisesti kertoa lapsesta mitään.
Vanhempien somejulkaisuissa on kuitenkin Kalejaiyen mukaan ennen kaikkea kyse vanhempien omista moraalikysymyksistä.
– Jos kadulla tulisi vastaan tuntematon ihminen maski päällä, mitä kertoisit hänelle lapsestasi?
Sharenting-ilmiön muistilista
1. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, myös sosiaalisessa mediassa.
- Kun lapsesta julkaistaan tunnistettavia kuvia ja videoita, on huomioitava henkilötietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännön velvoitteet (GDPR ja Suomen tietosuojalaki).
2. Lapselta tulee aina pyrkiä kysymään suostumus julkaisuun.
- Lapselle tulee myös selittää mistä on kyse ja kenelle julkaisu tulee näkyviin.
- Jos suostumusta ei pysty selvittämään (kyseessä on esim. vauva), vanhemman tulee käyttää julkaisuissaan erityistä harkintaa.
3. Vanhemman tulee tiedostaa digitaaliset riskit.
- Identiteettivarkaudet ovat yksi merkittävimmistä riskeistä. Lapsista jaettuja henkilökohtaisia tietoja, kuten nimeä, syntymäpäivää tai sijaintitietoja voidaan käyttää hyväksi kyberrikoksissa.
- Lapsi voi altistua vaarallisille tilanteille ja ihmisille, koska kuvia voidaan linkittää pedofiilisivustoille tai ne voivat sisältää tietoja, joiden avulla lapsi voidaan jäljittää (esim. lapsen koulu, pelipaita tai kotikatu).
4. Jos lapsen yksityisyyden suojaa on loukattu
- Voit tehdä tutkintapyynnön poliisille. Heidän tehtävänään on tutkia, onko asiassa tapahtunut rikosta.
- Voit myös tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelun viranomaisilla on vastuu suojella lasta, ja valtuudet selvittää tilanteita, joissa lapsen turvallisuus tai hyvinvointi on vaarantunut.
Lähde: Lakiasiaintoimisto Lex Civilis artikkeli, ”Sharenting-ilmiö” – Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja.