Moni kunta- ja aluevaaliehdokas kampanjoi pienellä budjetilla. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan yli 85 prosenttia ehdokkaista käyttää vaalikampanjaansa alle 800 euroa.

Kun kampanjoinnissa halutaan säästää, kuluu rahan sijasta aikaa.

– Pelkästään vaalikoneisiin vastaaminen vie paljon aikaa, jos ne tekee perusteellisesti. Myös tapahtumien järjestäminen, sekä muiden tapahtumiin osallistuminen vie aikaa, Lahden kaupunginvaltuutettu Ida Rantanen (kok) kertoo.

Sosiaalinen media on merkittävä osa vaalikampanjointia, sillä suuren yleisön saaminen vie vähemmän aikaa. Instagramissa poliittiseen markkinointiin tarvitsee kuitenkin bisnestilin ja markkinointiluvat.

– Siellä Metan ihmeellisessä maailmassa luvan saamiseen menee aikaa.

Tapahtumien järjestäminen on hyvä keino saada ihmisiä kiinnostumaan. Rantanen on järjestänyt esimerkiksi Lahden torilla liikunnallisen kokoperheen tapahtuman, johon kunnallisjärjestö myös lähti mukaan.

– Tehtiin siis opiskelijaelämästä tuttuja rasteja. Yksi toi golfmailat ja toinen toi hyppynarut ja muuta. Ei siihen rahaa tarvinnut. Siihen tarvittiin ihmisiä ja tekijöitä.

Ehdokkaat saavat myös apua puolueelta esimerkiksi erilaisten koulutusten, tapahtumien muodossa. Ehdokkaat myös saavat yhden vaalikuvan puolueen julisteisiin, jota pystyy käyttämään omassa kampanjassa. Lisäksi kunnallisjärjestöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja auttavat jos on tarvetta.

Erityisesti kunta- ja aluevaaleissa iso osa kampanjointia on myös itse vaalien mainostaminen. Äänestysaktiivisuus vuoden 2021 kuntavaaleissa oli matalampi kuin 75 vuoteen.

– Yritän kertoa, että ylipäätään on tällaiset vaalit ja sitten se toissijainen juttu on se, että hei muuten mäkin oon ehdolla.

Vaalirahoitusilmoituksen tehneiden ehdokkaiden jakauma niihin, jotka käyttivät vaaleihin vähintään 800 euroa. Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto.