Second hand on uutta ekologisempaa, mutta onko se aina ekologista?

Parhaassa tapauksessa second hand -palvelut mahdollistavat siirtymisen laadukkaampien tuotteiden kulutukseen, pahimmillaan pikamuotituotteiden käyttöikä lyhenee entisestään.

Vaatteiden uudelleenmyynti yleistyy jatkuvasti. Ruotsin suurin second hand -verkkokauppa Sellpy on ilmoittanut laajentavansa toimintaansa Suomeen. Sellpy tekee yhteistyötä vaateketju H&M:n kanssa, joka omistaa yhtiöstä noin 70 prosenttia.

Myös Lindex on aloittanut vauvojen ja lasten ulkovaatteiden takaisinostohankkeen. Vaatteet myydään valikoiduissa Lindex -liikkeissä Ruotsissa ja yhtiö maksaa vaatteiden lähettäjille korvauksen.

– Uskomme, että tulemme tekemään kokeilun myös Suomessa lähivuosina, kertoo Aino-Marja Öster, Lindexin vastuullisuuspäällikkö.

Vaatteiden käyttöikä oli maailmanlaajuisesti laskussa ennen koronaa. Suomen tekstiilivirrat -hanke julkaisi vuonna 2021 selvityksen, joka kertoo poistotekstiilien määrän kasvaneen Suomessa merkittävästi. Edellinen selvitys tehtiin vuonna 2012. Poistotekstiileillä tarkoitetaan uudelleenkäytettävää tai jätteeseen päätyvää tekstiiliä.

Myös hyväntekeväisyysjärjestöt vastaanottavat vuosittain suurempia lahjoituksia, joiden laatu on heikentynyt. Suuri osa lahjoitetuista vaatteista on pikamuotia, jonka arvo uudelleenmyynnissä on matala.

Pikamuotia liikkuu second handissa paljon sen nopean tuotantotahdin vuoksi. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseksi, jonkun täytyy ostaa jatkuvasti uutta.

Katse kestävään muotiin

Pitkällä tähtäimellä second hand voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajakäytöksen muuttumiseen, kertoo Aalto yliopistossa muodin vastuullisuutta tutkiva tutkijatohtori Linda Turunen. Uudelleenmyynnissä hinnat ovat halvempia ja tuotteet ovat saatavilla yhä useammalle. Laadukkaampiin tuotteisiin siirtymistä on jo havaittavissa.

Laadukkaita ja pitkäikäisiä vaatteita tulisi suosia, sillä ne säilyttävät arvonsa uudelleenmyynnissä. Ajattomasta ja korkealaatuisesta vaatteesta voi nauttia useampi käyttäjä. Käyttökertojen lisääntyessä vaatteen suhteellinen ympäristövaikutus pienenee.

– Tällä hetkellä ehkä eletään vielä mielikuvassa siitä, että kun ostan käytettyä, se on aina tosi hyvä asia, Linda Turunen sanoo.

Uudelleenmyynnissä tulisi huomioida vaatteen koko elinkaaren ilmastopäästöt. LUT yliopiston nuorempi tutkijatohtori Anna Härri kertoo paikallisen uudelleenmyynnin olevan usein ilmastoystävällisin vaihtoehto. Kun tuote ostetaan läheltä, se todennäköisesti vastaa paikallista muotia ja tarpeita. Myös kuljetuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pois.

Myynti yritysten kautta on usein helppoa, mutta helppous voi kääntyä itseään vastaan. Yritykset kuten Zalando Pre-Owned tarjoavat korvaukseksi vaatteiden lähettäjille lahjakortin Zalandon verkkokauppaan. Kynnys uuden ostamiseen voi laskea, kun vanhasta on helppoa päästä eroon.

Yrityksillä myyntiin sisältyy usein monia välivaiheita ja päästöjen määrä kasvaa. Vaatteiden kuljetus lisääntyy ja säilytystä varten tarvitaan usein varastotila. Pahimmassa tapauksessa Helsingissä asuvan ostajan ja myyjän välillä paketti käy ulkomailla asti.

Anna Härrin mielestä uudelleenmyynti on tervetullutta, jos se ei lisää kokonaiskulutusta. Muotiketjujen kuten H&M ja Zalando tulisi tarkastella ensisijaisesti uusien vaatteidensa pitkäikäisyyttä ja tuotantoketjujen laadukkuutta.

Käytettyjä vaatteita tulisi ostaa vain tarpeeseen ja korvaamaan uuden tuotteen ostamista.

Askel parempaan

Linda Turunen toivoo, että second hand olisi murrosvaihe kohti uudenlaista kuluttamista. Tulevaisuudessa uudelleenmyynti voisi olla yrityksille liiketaloudellisesti kannattavaa ja uuden valmistaminen saataisiin vähentymään. Toistaiseksi näin ei ole.

Vain muutamat yritykset hoitavat uudelleenmyyntipalveluitaan itse. Second hand -markkina vaatii käänteistä toimitusketjua, jossa tuotteet hankitaan kuluttajilta.

Yhteistyö erillisen yhtiön kanssa on huomattavasti helpompaa, eikä kuluta yrityksen aikaa tai rahaa. Tarjolla on myös palveluita, jotka tarjoavat yrityksille suunnitellun, heidän nimellään toimivan uudelleenmyyntipalvelun. Esimerkiksi Leviksen ja Patagonian uudelleenmyynnin takana on yritys nimeltä Trove.

– Nyt ollaan vielä kiinni siinä, että kuluttajat haluavat omistaa tuotteen, Linda Turunen kertoo.

Second hand on todistanut, että asenteet ovat muuttumassa ja kuluttajat avoimempia uusia toimintamalleja kohtaan. Oman käytön päättyessä tuote luovutetaan seuraavalle käyttäjälle.

Turunen haaveilee tulevaisuudesta, jossa pikamuotiketjut voisivat vuokrata muotia. Vaatteiden palautuessa materiaalit hyödynnettäisiin uusien tuotteiden valmistamiseen ja ketjut vastaisivat niistä lopulta itse.