Jazzia arvostetaan tänä päivänä Suomessa aiempaa enemmän, kertoo Jazzliiton puheenjohtaja ja pitkän linjan jazzmuusikko Jari Perkiömäki.

– Aikaisempien sukupolvien ja median epäluuloinen suhtautuminen jazziin perinteistä taidemusiikkia vähempiarvoisena on jäänyt historiaan, pohtii Perkiömäki.

Hän kertoo, että jazzkonsertit ja niiden yleisömäärät ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä voi olla päivittäin jopa kuusi klubikeikkaa. Siellä voi päästä kuulemaan jazzia myös elokuvateatterissa. Kino Konepajalla ovat alkaneet viikko-jazzit, jossa elokuvaohjaaja Anssi Mänttärin jazzbändi jammailee elokuvanäytösten välissä. Mänttäri kertoo jamien saaneen hyvän vastaanoton.

– Jazzmuusikot ovat tällä hetkellä Suomessa parempia kuin koskaan, Mänttäri ylistää.

Perkiömäki kuvailee jazzia sosiaaliseksi ilmiöksi, jonka ytimenä on bändin keskinäinen kommunikaatio ja yhteys yleisöön.

– Jazz on parhaimmillaan livenä pienissä paikoissa, missä pääsee näkemään ja haistamaan muusikot, tunnelmoi Perkiömäki.

Satavuotias Suomijazz voi hyvin ja juhlii pyöreitään monipuolisesti

Tänä vuonna vietetään Jazz Suomi 100 -juhlavuotta, jota koordinoi Suomen Jazzliitto. Juhlavuoden tarkoituksena on nostaa esiin kotimaista jazzia ja sen yhteiskunnallista merkitystä.

Juhlavuosi näkyy koko Suomessa ja se tulee tarjoamaan paljon erilaisia tapahtumia. Perkiömäki mainitsee esimerkkinä Oulussa järjestettävän suuren Jazz Suomi 100 -teemaisen konsertin.

Jari Perkiömäki aloitti jazzin soittamisen 13-vuotiaana koulun jazzbändissä.

Juhlavuotta viettävän jazzin arvostus ja suosio eivät kuitenkaan Perkiömäen mukaan näy alan julkisessa rahoituksessa. Tästä huolimatta hän näkee jazzin tulevaisuuden valoisana.

– Jazz on sitkeä ja elinvoimainen kulttuuriala, joka jatkaa eteenpäin, vaikka olosuhteet muuttuvat, Perkiömäki kiteyttää.