Puolueet ottavat vieraskielisiä äänestäjiä huomioon esimerkiksi vaaliohjelmia kääntämällä. 360 journalismia -media kysyi suurimmilta puolueilta sähköpostitse, miten he huomioivat vieraskielisiä äänestäjiä kuntavaaleissa. Valtaosa puolueista tarjoaa tietoa eri kielillä.
SDP ja kokoomus tarjoavat vaaliohjelman suomeksi, ruotsiksi ja kolmella saamen kielellä. Lisäksi SDP:n sivuilta löytyy tietoa seitsemällä kielellä ja kokoomuksen viidellä.
Vihreillä poliittinen sisältö on ainakin kahdella tai kolmella kielellä toteutettua. Lisäksi ehdokkaat tuottavat tietoa eri kielillä omille verkostoilleen.
RKP kääntää vaaliohjelmansa kolmelle saamen kielelle ja englanniksi, ja puolueen vieraskieliset ehdokkaat tuottavat tietoa omalla kielellään. Keskustan vaaliohjelmaan voi perehtyä kotimaisten kielten lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Kristillisdemokraattien materiaali on englanniksi.
Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.
Joka kymmenes suomalainen on vieraskielinen
Valtio tiedottaa vaaleista vaalit.fi sivustolla 27 eri kielellä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna 2023 vakituisesti reilu puoli miljoonaa äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai kolmea saamen kieltä puhuvaa henkilöä. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjää, viroa ja arabiaa puhuvat.
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2022 raportin monikielisten suomalaisten demokratiavajeesta. Raportin mukaan vieraskielisten äänestäjien äänestysaktiivisuus on matalampaa kuin muun väestön. Yksi syy on ymmärrettävän viestinnän puute.
Saavutettavuuteen panostetaan infotilaisuuksilla järjestöille ja äänestäjille.
– Järjestämme selkeällä suomen kielellä ennen ennakkoäänestyksen alkua etäinfotilaisuuksia, joissa kerromme vaaleista ja äänestämisestä, kertoo oikeusministeriön vaaliviestinnän assistentti Hanna Kaurala.
Kauralan mukaan ei ole olemassa varsinaisia säännöksiä siitä, miten vieraskieliset äänestäjät tulee huomioida.
- Kunta- sekä aluevaaleissa saavat äänestää myös muun valtion kuin Suomen ja EU:n täysi-ikäiset kansalaiset. Edellytyksenä on, että heillä on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan.
- Oikeusministeriön vuonna 2022 julkaistussa raportissa esitetään 11 suositusta, joilla voitaisiin parantaa monikielisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa.
Näitä ovat esimerkiksi: - Vaaleista vastaavien viranomaisten tulee huolehtia monikielisestä viestinnästä.
- Puolueissa tuetaan monikielisten vaaliosallistumista.
- Varmistetaan, että kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet esimerkiksi aloitteiden tekemiseen.
- Etenkin viranomaisten ja puolueiden pitää puuttua vihapuheeseen ja häirintään. Kaikkien tulee ymmärtää, että tämä vaikuttaa sanavapauteen ja haluun asettua ehdolle vaaleissa.
Lähde: Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje, Oikeusministeriö 2022