Suu­rim­mat suo­ma­lai­set mat­kan­jär­jes­tä­jät­kään eivät suo­raan mark­ki­noi asiak­kail­leen eko­mat­ko­ja.

Au­rin­ko­mat­ko­jen vies­tin­nän asian­tun­ti­jan An­ni­na Met­so­lan sekä TUI Fin­lan­din vies­tin­tä­pääl­li­kön Laura Aal­to­sen mu­kaan il­miön taus­tal­la on asiak­kai­den vä­häi­nen kiin­nos­tus sekä bis­nes­nä­kö­kul­ma.

— Asiak­kaat et­si­vät mat­ko­ja kaut­tam­me eri pe­rus­tein. Loman si­säl­tö ja kohde ovat asiak­kaal­le en­si­si­jai­sia. Mat­ka­myyn­ti on bis­nes­tä, to­te­aa Met­so­la.

Aal­to­sen mu­kaan TUI ei mark­ki­noi eko­lo­gi­suut­ta asiak­kail­leen erik­seen, mutta vas­tuul­li­suus on kui­ten­kin yksi yri­tyk­sen ensi kau­den pää­ai­heis­ta.

Mat­ko­jen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä jopa 80 pro­sent­tia muo­dos­tuu len­to­lii­ken­tees­tä. Sekä Au­rin­ko­mat­kat että TUI len­nät­tää koh­tei­siin­sa pää­sään­töi­ses­ti Fin­nai­rin suo­ril­la len­noil­la. Len­to­jen pääs­töis­tä ai­heu­tu­via hait­to­ja py­ri­tään paik­kaa­maan mah­dol­li­sim­man ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sel­lä toi­min­nal­la koh­tees­sa.

— Esi­mer­kik­si Lanza­ro­tel­la Es­pan­jas­sa oli hie­noa huo­ma­ta, että koh­tees­sa on otet­tu asiak­si jät­tei­den pe­rus­teel­li­nen ke­rää­mi­nen ja erot­te­lu, mai­nit­see Met­so­la.

Kyse on pie­nis­tä teois­ta, mutta suu­ret mat­kan­jär­jes­tä­jät us­ko­vat nii­den vai­kut­ta­van suu­res­ti.

Maa­il­mal­le pa­ran­ta­maan me­ri­kil­pi­kon­nien eli­no­lo­ja

Eko­mat­kaa­jat tar­jo­aa eko­lo­gi­sem­pia mat­kai­lue­lä­myk­siä. Pie­nen toi­mis­ton kaut­ta mat­ko­ja va­raa­vat ih­mi­set, jotka pyr­ki­vät mat­kus­ta­maan mah­dol­li­sim­man ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti.

Mat­kaa­jat läh­te­vät mat­kaan ran­ta­lo­mien si­jaan mie­les­sään va­paa­eh­toi­nen eläin­ten- ja luon­non­suo­je­lu­työ. Mat­kaa­jan mak­sa­ma mat­ka­ra­ha käy­te­tään pait­si kat­ta­maan mat­ka­ku­lut myös tu­ke­maan pai­kal­lis­ten va­paa­eh­tois­ta­ho­jen toi­min­taa.

Eko­mat­kaa­jien mat­koil­la esi­mer­kik­si Etelä-Afri­kan Ma­ra­ke­len kan­sal­lis­puis­tos­sa va­paa­eh­toi­nen pää­see mu­kaan vil­lie­läin­ten do­ku­men­toin­tiin ja re­vii­rien kar­toi­tuk­seen. Ita­lias­sa taas har­joi­te­taan me­ri­kil­pi­kon­nien suo­je­lu­työ­tä ja Thai­maa mah­dol­lis­taa su­kel­lus­tai­toi­sil­le osal­lis­tu­mi­sen ko­ral­li­tut­ki­muk­siin.

— Luon­non­suo­je­lu voi olla esi­mer­kik­si kit­ke­mis­tä tai muo­vi­ros­kien ke­rää­mis­tä ran­noil­ta ja me­res­tä, jotta me­ri­kil­pi­kon­nat eivät nii­hin sot­keu­du, ku­vai­lee Eko­mat­kaa­jia pyö­rit­tä­vä yrit­tä­jä Maria Oja­jär­vi.

Vain yksi tu­han­nes­ta me­ri­kil­pi­kon­nan­poi­ka­ses­ta sel­vi­ää ai­kui­sek­si. Kil­pi­kon­nien suo­je­le­mi­sek­si teh­dään tär­ke­ää työtä Eko­mat­kaa­jien Ita­lian ja Thai­maan koh­teis­sa. Kuva: Eko­mat­kaa­jat

Vas­tuul­li­sil­la va­lin­noil­la on väliä

Oja­jär­ven mu­kaan koh­de­mais­sa va­paa­eh­toi­sil­le ope­te­taan, kuin­ka käyt­täy­tyä mah­dol­li­sim­man ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti. Esi­mer­kik­si Etelä-Afri­kas­sa ol­laan eri­tyi­sen tark­ko­ja veden käy­tös­tä, ja va­paa­eh­toi­sil­le ope­te­taan al­keis­ta, kuin­ka mi­ni­moi­da ruo­ka­hä­vik­kiä ja muo­vi­jä­tet­tä.

— Mat­kaa­jat tuo­vat op­pin­sa mu­ka­naan Suo­meen. He ker­to­vat ole­van­sa muut­tu­nei­ta ih­mi­siä ja että ovat al­ka­neet käyt­täy­tyä vas­tuul­li­sem­min mat­kan jäl­keen.

Vaik­ka tällä het­kel­lä len­not ovat hal­vem­pia kuin kos­kaan, on silti tär­ke­ää py­säh­tyä miet­ti­mään kenen kaut­ta ja miten mat­kus­taa mah­dol­li­sim­man vas­tuul­li­ses­ti. Oja­jär­ven mu­kaan olisi hyvä, että mat­kal­le läh­det­täi­siin ker­ral­la pi­dem­mäk­si aikaa. Näin väl­tyt­täi­siin niil­tä len­to­pääs­töil­tä, joita muo­dos­tuu, kun len­ne­tään pal­jon ja ly­hyi­tä mat­ko­ja ker­ral­laan.

— Eko­mat­kaa­jat vie ai­noas­taan pie­niin koh­tei­siin: sen an­sios­ta mas­sa­tu­ris­min hait­to­ja ei ole koh­teis­sam­me näh­tä­vis­sä.

Va­paa­eh­toi­sia seu­raa­mas­sa sa­fa­rie­lä­mää Etelä-Afri­kas­sa si­jait­se­vas­sa Ma­ra­ke­len kan­sal­lis­puis­tos­sa. Kuva: Eko­mat­kaa­jat