Diplomi-insinöörin maisteriopintojen kesto, kaksi vuotta, on lyhyt aika verkostoitua ja saada alan työpaikka. Siksi niin moni kansainvälisistä vastavalmistuneista ei näe itsellään tulevaisuutta Suomessa.

Diplomi-insinöörialojen kansainvälisistä vastavalmistuneista 45 prosenttia näkee itsensä työskentelevän Suomen ulkopuolella viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Muiden EU-maiden kansalaisten joukossa osuus on vielä suurempi, 65 prosenttia. Suomalaisista opiskelijoista vain 16 prosenttia pitää ulkomailla työskentelyä todennäköisenä.

Tulokset selviävät TEKin eli Tekniikan Akateemiset -järjestön toteuttamasta Graduate Survey -tutkimuksesta. TEK on diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden vastaavien tekniikan ja luonnontieteiden alojen yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö.

Suurin osa kansainvälisistä tekniikan alan opiskelijoista opiskelee Suomessa maisteritutkinnon. TEKin tutkija Virve Murto pitää maisteriopintojen lyhyttä kestoa tärkeänä syynä sille, miksi kansainväliset valmistuneet ajattelevat uraa Suomen ulkopuolella.

Suomalaisilla opiskelijoilla on enemmän aikaa verkostoitua. He voivat tehdä kesätöitä kandiopintojen aikana ja sitä kautta saada kontakteja. Kansainväliset opiskelijat tulevat useimmiten suoraan maisteriopintoihin. Vuoden opintojen jälkeen heillä on vain yksi kesä aikaa, minkä jälkeen pitää aloittaa diplomityö eli di-opintojen maisterivaiheen lopputyö.

– Kyseessä on lyhyt aikaikkuna, jonka aikana pitäisi verkostoitua, jotta saisi diplomityöpaikan yhteistyössä yrityksen kanssa, Murto kertoo.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista opiskelijoista huomattavasti suurempi osuus, 66 prosenttia, tekee diplomityönsä yliopiston ulkopuolella eli yhteistyössä jonkin yrityksen kanssa. Kansainvälisistä opiskelijoista näin tekee vain 35 prosenttia.