12. lokakuuta 2023.

Jääkiekon Liiga tiedottaa, että se palauttaa karsinnat kaudeksi 2024–25 pääsarjaan, jossa niitä ei ole nähty sitten kevään 2013.

Ulkoinen paine kartellimaisen sarjasysteemin purkamiseksi pakotti toimimaan.

Vielä kesällä Liiga ilmoitti sarjan pysyvän toistaiseksi kiinni. Täyskäännös liigan avaamiseksi ei avannut kaikkia solmuja.

Uutisia sarjajärjestelmästä on julkaistu syksyn aikana monta kertaa viikossa. Todennäköisesti jokin asia tästäkin jutusta ehtii vanhentua ennen julkaisua.

Nousua hamuavia seuroja on paljon. Tuto Hockey on Kiekko-Espoon tapaan hakenut jo ensi syksyksi sarjapaikkaa, kun se vielä tänä syksynä on ollut hakemuksen kautta mahdollista. Nousua hidastaa kuitenkin 3,6–3,8 miljoonan euron hintainen liigaosake, joka uuden seuran pitäisi pystyä Jääkiekon SM-liiga Oy:lta lunastamaan.

Tyyris hinta tekee karsintojen palauttamisesta ainakin lyhyellä aikavälillä merkityksetöntä. Helsingin Jokerit ilmoitti marraskuussa, ettei se tavoittele nousua ensi kaudella nykyisillä ehdoilla. Taloudellinen riski vaarantaisi seuran tulevaisuuden.

Nousuhalunsa Mestiksestä Liigaan ovat ilmoittaneet edellä mainittujen seurojen lisäksi Rovaniemen Kiekko, Joensuun Kiekko-Pojat sekä Kiekko-Vantaa. Pääsarjapaikasta kilpailee yhteensä peräti 21 joukkuetta, kun mukaan lasketaan nykyiset Liiga-seurat.

Mestis-organisaatioiden aikataulut poikkeavat toisistaan. Jokereiden tapaan Rovaniemellä Liigaa tavoitellaan malttia korostaen, eikä pilvilinnoihin kurottamalla.

– Tämä A- ja B-malli olisi meille se parempi vaihtoehto. Suoraan tuohon nykyisen tasoiseen Liigaan [jos nousisi], niin se on ainakin tällä hetkellä todella haastava juttu, kuvailee RoKi Hockeyn toimitusjohtaja Janne Hyvärinen johtamansa organisaationsa tilaa.

Teoreettisella A- ja B-mallilla Hyvärinen viittaa kahden korkeimman sarjatason joukkuemäärien vähentämiseen ja sarjojen yhtenäistämiseen.

– Kyllähän se vääjäämättä varmasti Liigan sisälläkin asia on sillä tavalla, että siellä isot haluavat pelata isojen kanssa, Hyvärinen pohtii seurojen tahtotilaa.

Kilpailun kiivaudesta huolimatta Rovaniemen yleisömäärät ovat olleet Mestiksen parhaimmistoa jo vuosia. Tämä edesauttaa talouden ylläpitoa, vaikkakin toimitusjohtaja painottaa, ettei kahdella viime kaudella pronssia saavuttanut RoKi saa ottaa liian isoja harppauksia.

– Pitää pystyä nostamaan pelaajabudjettia pikkuhiljaa. Olemme talouden osalta sillä tavalla tiukoilla pari kautta vielä eteenpäin, ettemme voi lähteä mitään hurjasteluja tekemään.

Kiekko-Poikien evakkovuosi Outokummussa haastaa organisaation

– Ensin tuli korona ja sitten paloi jäähalli ja nyt ei ole jäähallia, että… (nauraa) Naurattaa jo välillä, muistelee Joensuun Kiekko-Poikien manageri Jaakko Lipponen.

– Mutta kaikellahan on tarina, kaikilla hyvillä jutuilla.

Olosuhteiden parantamista varten aloitettu Joensuun jäähallin peruskorjaus pakotti Kiekko-Pojat täksi kaudeksi evakkoon pelaamaan kotiottelunsa noin 45 kilometrin päässä Outokummun jäähallissa. Tämä on rokottanut seuran tuloja raa’asti etenkin yleisötulojen laskun takia ja siten pienentänyt myös pelaajabudjettia.

Tästä huolimatta liiganousua vuosina 2026–2029 tavoittelevan organisaation tämän kauden urheilulliset sekä taloudelliset näkymät vaikuttavat lupaavilta.

– Tämä tilikausi näyttää vielä plussaa ja ihan hyvääkin tulosta, Lipponen kehaisee.

Pakon edessä tehdyt säästöt toivat kauteen sekä taloudellisia että urheilullisia riskejä. Budjetin tasapainottaminen on ollut haastavaa, kun organisaation on pitänyt samalla varmistaa, ettei seura ainakaan putoa sarjasta. Lipposen mukaan hän hoitaa tällä hetkellä sekä managerin että toimitusjohtajan tehtäviä.

Seurajohdon tavoite onkin, että organisaatioita saataisiin kasvatettua. Tämän työstäminen on alkanut yritysmyyjien rekrytoinnilla.

Haastavasta tilanteesta huolimatta konkurssiuhkaa organisaation yllä ei Lipposen mukaan ole.

– Kyllä me elossa selvitään, sen mä uskallan jo kuitenkin sanoa.

Sarjajärjestelmän murros on vielä kesken

Vaikka karsinnat ovat palaamassa, ei kukaan todellisuudessa vielä tiedä, minkälaisella sarjajärjestelmällä huipulla pelataan 5–10 vuoden päästä.

Liiga tiedotti marraskuun lopulla, että sen kehitystyö jatkuu. Mestis-seurat ja jääkiekkoilijoiden Pelaajayhdistys haluaisivat puolestaan tehdä sarjajärjestelmätyötä yhdessä Liigan kanssa.

Mestis-johtajat uskovat puolestaan, että päämäärätietoinen työ omaa organisaatiota rauhallisesti kasvattamalla luo tulevaisuuteen mahdollisuuksia.

– Ei lähdetä hommaamaan pelaajia pelkästään rahalla. Saadaan oma pohjoiskarjalainen runko sinne, kasvatettua niistä hyviä Mestis-pelaajia, kertoo Lipponen paikallisista suunnitelmista.

– Vaikka olisi sitten isompikin Liiga joskus viiden vuoden päästä edelleen pystyssä ja Mestis voitetaan, niin totta kai siinä lähdetään sitten sitä paikkaa tosissaan tavoittelemaan, Hyvärinen lupaa.

Myös Kiekko-Vantaan toimitusjohtajaa Erik Autiota tavoiteltiin haastatteluun, mutta hän ei tähän ehtinyt osallistua kiireisiin vedoten.