Naisedustukseen liittyvä vaje näkyy pörssiyhtiöiden johdossa: vain kolmessatoista yhtiössä hallituksen puheenjohtaja on nainen, kertoo Keskuskauppakamarin vuoden 2023 Naisjohtajakatsaus. Listayhtiöiden toimitusjohtajista naisia on yhdeksän prosenttia. 

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kuitenkin kasvanut tasaisesti, 1—2 prosentin vuosivauhtia. Naisjohtajakatsauksen laatimishetkellä se oli 33 prosenttia. Voimakkainta kasvu on uusissa listayhtiöissä, joissa naisedustus nousee 40 prosenttiin. Suomi on kasvussa Euroopan unionin kärkimaita.

Lisää vauhditusta tilanteeseen on luvassa tänä vuonna, kun Suomi viimeistelee Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2022 antaman kiintiödirektiivin täytäntöönpanon. Direktiivi koskee pörssiyhtiöiden hallintoelinten sukupuolijakaumaa. 

Kiintiöillä tavoitellaan muutosta hitaaseen kehitykseen ja rekrytointikäytäntöihin tilanteessa, jossa suositukset eivät ole purreet.

Hallituksen esitys palannut lausuntokierrokselta

Kiintiödirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että vähintään 40 prosenttia yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomista hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä, tai 33 prosenttia kaikista johtajista, on aliedustettua sukupuolta. Direktiivi koskee pörssiyhtiöitä, joilla on vähintään 250 työntekijää, ja joiden liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 43 miljoonaa euroa.

Tavoitteen aikaraja on kesäkuu 2026. Johtoryhmän kokoonpanoa direktiivi ei koske.

Suomessa direktiivi pannaan täytäntöön muuttamalla osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja kauppakamarilakia. Lakien muuttamista koskeva hallituksen esitys palasi lausuntokierrokselta helmikuussa.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan joulukuussa. Vaikutuksen piirissä on arviolta 35 yhtiötä. Keskimääräinen hallituksen koko näissä yhtiöissä on seitsemän henkilöä.

Vähimmäisdirektiivi mahdollistaa tiukemman kansallisen sääntelyn

Euroopan unionin jäsenvaltioiden on mahdollista säätää myös kiintiödirektiiviä pitemmälle menevistä velvoitteista.

Esimerkiksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) pitää direktiivissä astettua tavoitetta vaatimattomana, koska se koskettaa vain noin 245 hallituspaikkaa, ja toisi vain noin sata naista yhtiöiden hallituksiin kesäkuuhun 2026 mennessä. Tane on yksi hallituksen esityksen lausunnonantajista.

YK:n naisten syrjinnän vastaista yleissopimusta valvova CEDAW-komitea on suositellut Suomelle kiintiöiden käyttöönottoa myös pienemmissä ja listaamattomissa yhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksissa on kaikkein pienin, viisi prosenttia, huomauttaa myös Naisjärjestöjen Keskusliitto ry lausunnossaan.

Tasa-arvovaltuutettu edellyttäisi 40 prosentin kiintiötä kaikkien hallintoelinpaikkojen osalta.

Sappi Finland Operations Oy tuottaa vuodessa 750 000 tonnia aikakauslehtipaperia, joka muuntuu 2,6 miljoonaksi julkaisuksi. Kuva: Juli Sparfvén.

Kaikki nollasta ylöspäin on plussaa

Vaikka elinkeinoelämän järjestöt ovat suhtautuneet ehdotettuihin lakimuutoksiin kriittisemmin, osassa yrityksistä muutoksia hallintoelinten ja johdon kokoonpanoon ajetaan ilman pakotteitakin. Esimerkiksi metsäteollisuuskonserni Sappi pyrkii tasapainottamaan johdon sukupuolijakaumaa osana kestävän kehityksen strategiaansa.

Eteläafrikkalainen Sappi on johtava päällystetyn paperin sekä pakkaus- ja erikoispapereiden valmistaja Euroopassa. Yhtiön Suomen-tehdas sijaitsee Kirkniemessä.

Sappin tavoite on kasvattaa naisten osuutta johtotehtävissä 42 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tavoite koskee Euroopan liiketoimintayksikköä.

— On tunnustettava, ettemme ole näissä asioissa vielä kovinkaan pitkällä. Sappin johtoryhmässä ei tällä hetkellä ole yhtään naista. Kirkniemen tehtaan johtoryhmässä heitä on kolme seitsemästä. Osastopäällikköinä toimii kaksi naista, tehtaanjohtaja Martti Savelainen sanoo.

Kestävän kehityksen strategia kattaa sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuullisuuden.

Tehtaanjohtaja Martti Savelainen puhui paperiteollisuuden näkymistä 4. huhtikuuta 2024 johtamallaan tehtaalla Lohjalla. Sappin Kirkniemen-tehdas on suurin yksityinen työnantaja Lohjalla. Sen osuus teollisuuden työpaikoista on 22 prosenttia.

Teollisuus ei tue kyvykkäitten naisten uraa

Valtioneuvoston vuoden 2023 selvityksen mukaan naisten edustus johtoryhmissä ja hallituksissa vaikuttaa suoraan yrityksen kannattavuuteen. Kaikissa yrityksissä vaikutusta ei kuitenkaan hyödynnetä, vaan sijoittajien ja omistajien sukupuoli heijastuu yritysjohdon diversiteettiin. Miesvaltainen omistuspohja näkyy johdon miesvaltaisuutena.

Hankalinta kyvykkäiden naisten rekrytointi on selvityksen mukaan juuri teollisuudessa, jossa naiset ovat aliedustettuina sekä työntekijöinä että keski- ja ylemmässä johdossa. Vinouma johdon sukupuolijakaumassa johtuu muun muassa siitä, että naiset siirtyvät muille toimialoille ennen kuin kokemusta on karttunut riittävästi johtotehtäviin.  

Raportin mukaan myös naisten kyvykkyyden tukeminen, etenemismahdollisuudet sekä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen ovat teollisuudessa heikolla tolalla. 

— Kirkniemen tehtaalla naisia on kuitenkin 50 prosenttia insinööreistä, Martti Savelainen toteaa.