ChatGPT on kehittynyt hurjaa vauhtia viime vuosien aikana ja sille voi puhua kuin ihmiselle. Mutta onko se verrattavissa keskusteluun ihmisen kanssa? ChatGPT:tä ei pidä sekoittaa ihmisopettajaan, mutta se voi toimia avustajana kielitaidon harjoittamisessa. Etenkin, jos puhumiseen liittyy häpeän tunteita, kertoo Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori ja kielen oppimisen tutkija Riikka Möttönen.
Möttönen arvelee, että juuri häpeä on yksi syy sille, miksi vieraiden kielten puhumista harjoitellaan tekoälyohjelmien kanssa.
– Uskon, että se on iso osa kielen opiskelua monelle. Varsinkin aikuiselle kielen opiskelijalle voi aiheuttaa ahdistusta tai häpeää käyttää kieltä, jota ei vielä kovin hyvin osaa.
Tekoälyohjelmistot voivat auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa
Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden professori Roman Yangarber opiskelisi kieliä mieluiten ihmisopettajan kanssa. Näin hän voisi välttää ChatGPT:n kaltaisten tekoälyohjelmistojen tekemiä virheitä.
Yangarber mainitsee tekoälyohjelmistojen suurimmaksi eduksi saatavuuden. Niiden avulla voi harjoitella mitä vain, milloin vain.
– ChatGPT:n etu on, ettei se väsy koskaan.
Yangarber toimii tutkintojohtajana DALAI FIN -nimisessä hankkeessa, jossa kehitetään uutta tekoälyohjelmaa suomen kielen opiskeluun. Hankkeen tavoitteena on, että tulevaisuudessa maahanmuuttajilla olisi mahdollisuus työskennellä suomen kieltä vaativissa ammateissa, kuten terveydenhuollossa. Hanke on strategisen tutkimusneuvoston rahoittama ja sen pitäisi valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä.
Yangarberin mukaan heidän tekoälyohjelmistonsa eroaa esimerkiksi ChatGPT:stä, koska se on erikoistunut juuri kielten opiskeluun.
Tietoa kielten oppimisesta:
- Aikuisten aivot ovat erikoistuneet äidinkielisten äänteiden käsittelyyn ja tuottamiseen. Uutta kieltä oppiessa äidinkielen erityisyys aivoissa ikään kuin heikkenee uuden kielen vahvistuessa.
- Opiskellessa vierasta kieltä aivoihin syntyy uusia verkostoja uuden kielen äänteiden käsittelyyn ja niiden tuottamiseen.
- Aivoille on haastavampaa tuottaa vierasta kieltä kuin ymmärtää sitä. Pitää osata tuottaa oikeanlaisia äänteitä, muistaa sanoja ja hallita kieliopillisia rakenteita samanaikaisesti.
- Olennaisinta kielen oppimiselle on altistuminen ja harjoittelu, niin tekoälyn kuin ihmisten kanssa. Näin puheen tuottaminen helpottuu ja lopulta automatisoituu.
Lähde: Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori ja kielen oppimisen tutkija Riikka Möttönen.