Suomalaisista metsistä 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Suomen metsäkeskuksen mukaan metsä vaihtaa omistajaa usein perintönä nuoremmalle sukupolvelle. Moni nuori kohtaa tilanteen, jossa perii metsää, eikä tiedä mitä tehdä.

Suomen metsäyhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Kaupin mukaan metsänhoidosta kiinnostutaan vasta, kun metsänomistus tulee ajankohtaiseksi.

Metsää voi hoitaa ja käyttää monella tavalla, mutta uudella metsänomistajalla ei ole velvoitetta tehdä mitään.

– Jos metsänsä haluaa jättää koskemattomaksi, kannattaa selvittää, voiko metsänsä suojella ja sitä kautta saada rahallista tukea, Kauppi neuvoo.

Suojelusta kiinnostunut metsänomistaja voi olla yhteydessä Suomen metsäkeskukseen.

Omaan metsään kannattaa tutustua 

Omistamansa metsän  tiedot voi tarkastaa kirjautumalla Suomen metsäkeskuksen metsään.fi -palveluun. Palvelusta metsänomistaja voi tarkastaa metsänsä pinta-alan ja tarkan sijainnin.

Metsänomistajan ei tarvitse perehtyä asiaan yksin.

– Suomen metsäkeskus järjestää uusille metsänomistajille peruskursseja, joista saa paljon hyödyllistä tietoa, Kauppi kertoo.

Kauppi vinkkaa myös sosiaalisessa mediassa olevista ryhmistä, joista saa vertaistukea metsänhoitoon.

Metsän ominaisuudet määrittävät metsänkäytön mahdollisuudet

Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2020 teettämän tutkimuksen mukaan yhdeksälle kymmenestä metsänomistajasta metsänomistus on tavoitteellista. Tavoitteet voivat liittyä muun muassa puun myynnistä saatuihin tuloihin tai luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

– Esimerkiksi puusto vaikuttaa siihen, mitä metsän kanssa kannattaa tehdä. Metsän suojelu tai avohakkuu eivät ole kaikille metsille paras ratkaisu, Kauppi kertoo.

Hänen mukaansa uuden metsänomistajan kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Omistaja voi myös halutessaan olla suoraan yhteydessä metsänhoitopalveluja tarjoaviin yrityksiin.

Metsänhoidon voi halutessaan kokonaan ulkoistaa. Metsää hoitava ammattilainen kannattaa  valita omien tavoitteiden mukaisesti.

Uutista varten on hyödynnetty metsäalan palveluyritys Tapion materiaaleja ja Suomen metsäkeskuksen verkkosivuja.