Tekoäly kehittyy nopeasti. Vaikka tämä vaikuttaa laajasti animaatioiden tekemiseen ja alan työpaikkoihin, katsotaan tulevaisuutta kuitenkin luottavaisin mielin animaatiotekijöiden ammattijärjestössä.

– Aistin animaation tekijöiden keskuudessa positiivisuutta, sillä tekoäly tulee luomaan uusia mahdollisuuksia alalla työskenteleville, järjestön toiminnanjohtaja Mika Koskinen sanoo

ChatGPT:n kielimallin luonut yhtiö OpenAI esitteli helmikuussa uusimman tuotteensa Soran, joka pystyy luomaan videoita ja animaatioita tekstipyynnöstä. Tämänkaltainen tekoäly uhkaa erityisesti animaatioartisteja, sillä animaatioiden tekemiseen perinteisesti piirtämällä tarvitaan iso määrä työntekijöitä.

Yhdessä sekunnissa animaatiota on noin 24–30 kuvaa. Animaatioelokuvien tekemisessä kestää siksi useampia vuosia, ja niissä työskentelee useita kymmeniä piirtäjiä pelkästään kuvien luomisessa.

Tulevaisuudessa yksi taitava tekoälyn käyttäjä pystyy korvaamaan usean animaattorin. Tämä on tuotantoyhtiöille selvä mahdollisuus leikata kuluja.

Kuvakaappaus Soran luomasta animaatiosta. Animaatio on tehty tekstipyynnöllä.

Suomen ja Yhdysvaltojen aloilla eroja

Maailman suurimpiin animaatiostudioihin kuuluvan Dreamworksin perustaja Jeffrey Katzenberg uskoo tekoälyn vievän yli 90 prosenttia animaatioalan työpaikoista seuraavana kolmena vuotena.

Koskisen mukaan Suomessa on erilainen kulttuuri tehdä animaatioita kuin Yhdysvalloissa, jossa isot studiot keskittyvät enemmän animaatioiden massatuotantoon.

– Näihin uudet tekoälyt tulevat vaikuttamaan nopeammin. Väittäisin, että tuotteet ovat kuitenkin enemmän geneerisiä.

Hän näkee, että Suomessa tuotantoyhtiöt arvostavat enemmän luonteeltaan uniikkia, käsintehtyä sisältöä.

– ­­­­­­Suomessa ala on ollut hyvässä nousussa jo vuosia ja on Pohjoismaiden huippua, kertoo Koskinen.

Studioissa työskentelee muutama sata animaatiotaiteilijaa. Kun mukaan otetaan peliyritysten ja mainostoimistojen animaatiopiirtäjät, alan työntekijöiden määrä nousee tuhansiin.

Yksi huolista on ollut, että mitä käy aloitustason työpaikoille, joiden kautta animaattorit pääsevät usein alalle mukaan. Näissä paikoissa tehdään usein taustakuvia, sivuhahmoja tai välikuvia. Tämänkaltaiset tehtävät olisivat helpoiten korvattavissa tekoälyllä.

Koskinen näkee kuitenkin, että tekoäly antaa animaattoreille mahdollisuuden toteuttaa myös omia projekteja matalammalla kynnyksellä. Suomessa animaatioihin keskittyviä tuotantoyhtiöitä on suhteellisen vähän, joten oman idean saaminen tuotantoon on haasteellista. Tekoäly saattaa antaa useamalle tekijälle mahdollisuuden tehdä oman animaation.