Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista syntyy nuorisotyössä yhdessä tekemällä

Nuoret ovat tutustuneet tekoälyyn Älyteko-hankkeen työpajoissa, joissa on tehty tekoälytaidetta ja kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä työnhaussa.

Jyväskylässä on onnistuttu lisäämään nuorten tietämystä tekoälystä hankkeella, kertoo Älyteko-hankkeen ohjaaja Petteri Ruotsalainen. Nuoret kokevat, että toimintaan osallistuminen on muuttanut heidän suhtautumistaan tekoälyyn myönteisemmäksi.

Hanke on suunnattu 18–29-vuotiaille Jyväskylässä asuville nuorille sekä nuorisotyön ammattilaisille ympäri Suomen. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää tekoälyä käytännön nuorisotyössä sekä taide- ja mediakasvatuksessa. Aluehallintoviraston rahoittamaa hanketta toteuttaa Valo Valmennusyhdistys ry.

Tekoäly apuna luovassa työssä

Nuorilla on ollut ennakkoluuloja ja pelkoja tekoälyyn liittyen. He ovat esimerkiksi pelänneet, että tekoäly tekee luovuuden tarpeettomaksi tai vie heiltä tulevaisuuden työpaikat.

– Toiminnan kautta on pystytty tuomaan tekoäly abstraktista omituisesta käsitteestä vähän lähemmäs meitä, jolloin suhtautuminenkin on muuttunut myönteisemmäksi, sanoo Ruotsalainen.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana nuorille on järjestetty työpajoja, joissa tekoälyyn on tutustuttu eri tavoin. Niissä on esimerkiksi tehty yhdessä tekoälytaidetta ja -musiikkia sekä kokeiltu voiko ChatGPT auttaa ansioluettelon teossa.

Kuvataidetta tehdessä on konkreettisesti huomattu, että tekoäly voi toimia luovassa tekemisessä apuna.

– Tekoäly voi helpottaa luonnosteluvaihetta tai valmiit tekoälytaideteokset voivat toimia inspiraationa omalle taiteelle, kertoo Ruotsalainen esimerkkeinä.

Hanke sai jatkorahoituksen toiselle vuodelle ja jatkuu vuoden 2025 helmikuuhun. Tuloksien pohjalta tuotetaan nuorisotyön ammattilaisille suunnattu opas tekoälyn hyödyntämiseen.

Jutun artikkelikuva on tehty Midjourneylla. Tekijä Petteri Ruotsalainen.