Peräti neljä paikallislehteä Lapin alueella lopetti toimintansa joulukuussa 2025. Kolme niistä on nyt osa Tunturi-Lappi-lehteä. Neljäs paikallislehti Kuriiri Posion ja Ranuan alueella lakkautettiin kokonaan.

Paikallislehtien lopettaminen Lapin kaltaisella alueella luo uutistyhjiön. Paikallislehdillä on vahva asema, ja ne antavat alueen asukkaille riippumatonta, huolellisesti taustoitettua tietoa, kertoo Kuriiri-lehden entinen päätoimittaja ja valokuvaaja Aino-Sofia Orjasniemi Posiolta.

Hän työskenteli Kuriiri-lehden toimittajana ja vuoden verran myös päätoimittajana. Orjasniemen mukaan paikallislehtien loppumisen ja median keskittymisen myötä on ymmärretty laajemmin, miten tärkeää paikallislehtien tekemä työ on ollut.

-Jää tyhjiö, mitä ei noin vain täytetä.

Orjasniemen mielestä journalistien ja mediatalojen pitäisi yhdessä pyrkiä siihen, ettei tämänkaltaisia uutistyhjiöitä syntyisi.

Tutkimuspäällikkö ja mediatalouden asiantuntija Mikko Grönlund Turun yliopistosta muistuttaa, että paikallislehdillä on ollut elintärkeä rooli pienten paikkakuntien asioiden uutisoinnissa.

– Kuka niistä sitten uutisoi, jos ei paikkakunnalla ole mitään uutismediaa? Grönlund kysyy.

Tunturi-Lappi-lehden toimittaja Tiina Tapio oli pitkään töissä Luoteis-Lappi-lehdessä.

– Lehden yhdistyessä Tunturi-Lappiin muutosta piti itsekin aluksi prosessoida ja jopa surra. Paikallislehdet ovat tärkeitä sekä yhteisöjen että demokratian kannalta, sanoo uransa Kittilä-lehdestä aloittanut Tapio.

Paikallislehdellä voi olla potentiaalia ja kokoaan suurempaa painoarvoa. Tapion mukaan niistä myös nousee valtakunnallisia uutisaiheita, mikä voi olla yksi kannustin omalle työlle.

– Kyllä toivoisi, ettei paikallislehtiä enää yhtään lopetettaisi tai pienennettäisi.

Tampereen yliopiston journalistiikan yliopistonlehtori Katja Lehtisaari kuvaa lehtien keskittymistä kehityksenä, jossa median omistus keskittyy aiempaa harvempiin suuriin yhtiöihin. Itsenäisiä ja pieniä medioita on entistä vähemmän. Lehtisaaren mukaan Suomessa median keskittyminen on oikeastaan trendi. Vuonna 2000 Suomessa oli 117 lehtiyhtiöitä. Vuonna 2022 niitä oli jäljellä enää 61.

– Keskittyminen liittyy siihen, että media on siirtynyt niin vahvasti nettiin, minkä takia printtimedioista on tullut vähemmän kannattavia.

Netti on kiristänyt kaikin tavoin tekemisen tahtia samalla kun resurssit ovat vähentyneet. Isoissa konserneissa juttuja kierrätetään. Se näkyy esimerkiksi siten, että Lapin Kansassa ja Koillissanomissa on julkaistu samoja juttuja, mikä vähentää juttujen monipuolisuutta.

– Nyt on kiinnostava seurata, säilyykö moniäänisyys median kentällä, Lehtisaari sanoo.