Jatkuva altistuminen katastrofi- ja kriisiuutisoinnille voi nostaa kynnystä järkyttyä ja reagoida. Kun kriisit yleistyvät, mieli alkaa normalisoida niitä. Jotta sisältö enää pysäyttäisi, sen täytyy olla entistä shokeeraavampaa, kertoo psykologi Julia Sangervo.

Kriisejä ja uhkia korostavat uutiset voivat lisätä uutisten välttelyä, selviää Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2025 -tutkimuksesta.

– Mieli pyrkii suojaamaan itseään, jos jokin asia tuntuu liian kuormittavalta tai ikävältä. Uutisten välttely tai kieltäminen voivat olla mielen puolustusmekanismeja, Sangervo kertoo.

Sosiaalisen median algoritmit suosivat sisältöjä, jotka herättävät mahdollisimman voimakkaita tunteita. Kun ihmiset altistuvat tällaiselle viestinnälle jatkuvasti, kynnys reagoida nousee.

– Kun kriisi on uusi ja äkillinen, reaktio on voimakas. Pitkittyessään kriisi alkaa kuitenkin normalisoitua osaksi uutisvirtaa, vaikka itse tilanne ei olisi muuttunut vähemmän vakavaksi, Sangervo lisää.

Politiikan tutkija Mikko Poutasen mukaan aikaamme voidaan kuvata monikriisien aikakaudeksi. Useat samanaikaiset kriisit kietoutuvat toisiinsa ja tekevät ratkaisuista entistä vaikeampia.  

Poutasen mukaan jatkuva kriisipuhe voi johtaa politiikan liialliseen turvallistamiseen. Se tarkoittaa tilannetta, jossa politiikkaa tarkastellaan liikaa uhkien kautta, jolloin päätökset voivat alkaa helposti näyttäytyä mustavalkoisina. Silloin korostuvat kiireelliset ja päättäväiset ratkaisut, eikä demokraattiselle keskustelulle jää välttämättä sen vaatimaa tilaa. 

– Jos ihmiset kokevat asioiden tuntuvan liian raskailta ja vaikeasti seurattavilta, se haastaa demokratian perusedellytyksiä. Kriisit itsessään eivät synnytä poliittista vieraantumista, vaan kokemus siitä, ettei asioihin voi vaikuttaa, Poutanen kertoo. 

Mieltä kannattaa suojata jatkuvalta kriisivirralta 

Vaikka maailman tapahtumien seuraamista pidetään yleisesti tärkeänä, on olennaista pohtia, millä intensiteetillä ja yksityiskohtien tasolla se on tarpeellista.  

– Kaikkea ei tarvitse tietää reaaliajassa. Ihmiselle ei ole psykologisesti hyväksi altistua maailmanlaajuiselle kriisivirralle tauotta, Sangervo toteaa. 

Jos uutiset herättävät ahdistusta tai turtumista, voi olla tärkeää pohtia omaa suhdettaan uutisten seurantaan ja siihen käytettyä aikaa. Hyviksi keinoiksi Sangervo nimeää esimerkiksi valitsemalla päivästä yhden hetken, jolloin lukee päivän uutiset kerralla. Tämä antaa mielelle taukoa ja selkeyttä jatkuvan selaamisen ja uutissivujen päivystämisen sijaan. 

– On mahdollista pysyä ajan tasalla myös ilman, että ylikuormittaa itseään liikaa, Sangervo lisää.