Resurssien puute on suurin ongelma nuorten ympäristökasvatuksessa, kertoo Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton (LYKE) toiminnanjohtaja Johanna Sunikka. 

– Opettajat ja oppilaat ovat kovilla. Rahaa ei ole ylimääräiseen, ja järjestöjen ja opettajien täydennyskoulutuksen rahoitusta on leikattu, jossa kestävyyskasvatus oli aiemmin vahvana teemana. Tämä näkyy suoraan siinä, kuinka paljon kestävyyskasvatusta voidaan toteuttaa, toteaa Sunikka sähköpostitse. 

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto (LYKE) on Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema liitto, jonka päämääränä on lasten ja nuorten vahva luontoyhteys ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.  

Suomen perusopetussuunnitelmassa keskeisiä teemoja on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. 

Asiantuntija korostaa poliittista ohjausta globaalisti ja paikallisesti 

Sunikka korostaa, että nuorten ympäristökasvatukseen tarvitaan valtakunnallista ohjausta, rahoitusta ja asiantuntijuuden hyödyntämistä. Viranomaisohjaus on välttämätöntä, jotta asia toteutuu tasavertaisesti kaikissa Suomen oppilaitoksissa. 

– Kouluissa kestävyyttä voi edistää niin yksilö-, luokka- ja koko koulutasolla. Tämä on liikaa yksittäisen opettajan ja rehtorin käsissä.  

Sunikka kertoo, että Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi nyt ensimmäistä kertaa koulujen kestävän kehityksen työtä, ja arviointi on erittäin tarpeellinen. Sunikka mainitsee myös, että koulut voivat hyödyntää erilaisia ympäristöohjelmia ja luontokoulujen asiantuntijuutta

Nuoriso on huolissaan luonto- ja ympäristöasioista 

Suomi on kuluttanut kolmessa kuukaudessa oman osuutensa maailman luonnonvaroista. 

Tuorein Nuorisobarometri kertoo, että yli puolet kyselyyn vastanneista 15–29 vuotiaista oli ollut huolissaan ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta, ja noin kolmasosa oli kokenut syyllisyyttä siitä, ettei tee tarpeeksi tekoja ympäristön eteen. 

Sunikka toteaa, että osa nuorista on hyvinkin tietoisia ja osa myös todella huolestuneita luonto- ja ympäristökysymyksistä.