Kaupunkipyörien pitäminen ei ole kunnille kannattavaa taloudellisesti, mutta ne ovat tarpeellinen osa joukkoliikennettä. HSL:n kestävän liikkumisen asiantuntija Samuli Mäkinen kertoo, että kaupunkipyörät houkuttelevat käyttämään joukkoliikennettä ja nopeuttavat liityntämatkoja muuhun joukkoliikenteeseen.

– Kokonaisvaikutus on siis laajempi kuin pelkkä suora taloudellinen tuotto.

Käyttäjämaksut ja julkiset tuet kattavat kustannukset, tuki on pienempi matkaa kohden verrattuna muuhun joukkoliikenteeseen, Mäkinen kertoo.  Osan kustannuksista kattaa kaupunkipyörien kumppanina toimiva HOK-Elanto. 

– Ne eivät siis ole suoraa tuloa kaupungeille, mutta niiden vaikutus on merkittävä kustannusten alentamisessa.

Kaupunkipyörät ovat käytössä Espoossa ja Helsingissä, muttei Vantaalla.

Vantaalla pyörät on poistettu toistaiseksi käytöstä

Tänä vuonna kaupunkipyöriä ei otettu käyttöön Vantaalla säästösyistä, sillä Vantaan kaupunki on alkanut toimenpiteisiin alijäämäisen taloustilanteen takia. Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan, että palvelu on toistaiseksi tauolla vuosina 2026–2028.

Kaupunkipyöräpalvelun poistamiseen Vantaalla vaikuttivat talousongelmien lisäksi myös käytännön syyt. Vantaalla on käytössä eri järjestelmä kuin Helsingissä ja Espoossa. Mäkinen kertoo, että asiakkaat kokivat ongelmia pyörien käytössä sekä takaisin palauttamisessa.

– Palvelu ei ollut yhteensopiva naapurikuntien kanssa, vaikka moni matka suuntautuu kuntarajojen yli.

Mäkinen kertoo, että Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteinen kaupunkipyöräpalvelu ei toteutunut, koska Vantaa valitsi kilpailutuksessa palvelun eri toimijalta. Helsinki ja Espoo sen sijaan valitsivat saman toimijan, jolloin palvelu pystyttiin yhdistämään samaksi kokonaisuudeksi.