Luontolähete voisi olla jatkossa toimiva osa hoitosuunnitelma, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Annika Kolster, joka on tutkinut luontoyhteyden vaikutusta eri ryhmiin. Hänen aihetta käsittelevä väitöskirjansa tarkastetaan Helsingin yliopistossa 24.4. Tutkimus vahvistaa luonnon monet terveyshyödyt.

–  Luontolähete tarkoittaa käytännössä sitä, että terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata ja kannustaa oleskelemaan luonnossa. Lääkäri voi esimerkiksi mainita luonnossa olemisen positiiviset terveysvaikutukset, Kolster kertoo. 

Luontolähetteessä korostuu luonnon kokonaisvaltainen vaikutus. Luonnossa oleskelu tutkitusti rauhoittaa mieltä, parantaa unta ja näkyy myös kehossa esimerkiksi verenpaineen ja stressihormonin laskuna. 

– Hyödyt syntyvät pitkälti siitä, millaiseksi ihminen kokee luontoympäristön. Tärkeintä on valita sellainen luontokokemus, joka tuntuu hyvältä, oli kyseessä sitten aarnimetsä tai pieni puisto. 

Luonto yksinään ei ehkäise masennusta

Lääkärin kirjoittama luontolähete ei ole vielä laajasti käytössä Suomessa. Kotimaisissa tutkimuksissa luontoa on kuitenkin hyödynnetty sairauden hoidossa.

– Masennusta on hoidettu ohjatuilla luontoryhmillä, joissa usean tapaamiskerran aikana opetellaan uusia asioita, harjoitellaan tietoista rentoutumista, ja rakennetaan yhteyttä muihin, Kolster sanoo. 

Kolsterin mukaan menetelmät ovat tutkitusti toteuttamiskelpoisia, ja ne voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön. Hän pitää luontolähetettä yhtenä osana kokonaisuutta, joka ei poissulje esimerkiksi lääkitystä tai terapiaa.

– Lähivihreä ei ehkäise yksinään masennusta. Karjalassa ei olisi ollenkaan masennusta, jos se olisi metsän määrästä kiinni.

Kolster korostaa, että luonnossa kannattaa viettää usein pieniä hetkiä, heittäytyä kokemukseen ja kiinnittää huomiota ympäröiviin luonnonilmiöihin, jotta syntyy aito yhteys luontoon. Tutkimuksen myötä hän on myös ymmärtänyt luonnon olevan terveydelle aiemmin ajateltua merkittävämpi.

– Kannustan kaikkia lähtemään luontoon sekä ottamaan myös ystävät mukaan.