Hulevesihäkkien avulla voidaan napata jopa mikromuovit viemäreistä

Taloyhtiöt ja yritykset voivat tilata viemäreihinsä hulevesihäkkejä. Ne ovat

suunniteltu pääasiallisesti paljon roskaa tuottaviin ympäristöihin.

Itämeren suojelussa on otettu käyttöön uusi keino: hulevesihäkki. Esimerkiksi yksittäinen taloyhtiö voi asennuttaa omaan viemäriinsä häkin, joka estää roskien pääsyn eteenpäin viemärissä.

Hulevedellä tarkoitetaan sateen ja sulamisen synnyttämää vettä asutetuilla alueilla.

Hulevesihäkissä on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kaulus, jossa on edelleen kiinni ruostumaton teräsverkko. Häkin sisään tulee vielä erillinen keruupussi, jonka tiheyden voi valita sen mukaan, kuinka pientä roskaa haluaa kerätä.

Keruupussin avulla vedestä pystytään keräämään jopa mikromuovin palasia. Hulevesihäkin verkon reikäsilmä on pienempi kuin tupakantumppi, ja niillä pyritään keräämään muun muassa vanutuppoja, ruiskuja ja mehupillejä.

Kahta hulevesihäkkiä kokeiltiin Ed Sheeranin konsertissa kesällä 2019, ja niiden toimivuutta tutkitaan parhaillaan. Hulevesihäkkejä suunnitellaan käytettäväksi paikoissa, joissa huleveden mukana viemäreihin kerääntyy paljon roskaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppakeskukset ja metroasemat. Tavoitteena on saada hulevesihäkkejä myös festivaaleille.

Helsinkiläinen Proto-Putki Oy aloitti hulevesihäkkien kehittelyn vuonna 2015, ja uusin versio tuotteesta tuli tänä vuonna. Tuote on patentoitu. Yritys valmistaa myös muun muassa palopostin avaimia ja mutterinlukitsijoita.

Kuvassa hulevesihäkkejä, joissa on sisällä keruupussi. Kuva Proto-Putki oy.

 

Omilla valinnoilla kohti kestävää kulutusta

Vesistöjä voi suojella parhaiten vähentämällä kulutusta. Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtava tutkija Outi Setälä neuvoo ihmisiä myös kierrättämään paremmin kuluttamansa tavarat. Tavoitteena on meriroskaton Suomi.

Kaupunkilaisia pyritäänkin herättelemään huolehtimaan omasta ympäristöstään, ettei kaikki olisi aina viranomaisten ja organisaatioiden vastuulla.

– Suomalaiset luottavat liikaa siihen, että joku korjaa roskat heidän jälkeensä, Setälä sanoo.

Myös tavalliset ihmiset voivat ehkäistä muovin päätymistä mereen. Kaikkien tärkeintä on kierrättää omat jätteensä arjessa.

– Kannattaa keskittyä käyttämään tuotteita, joilla on mahdollisimman pitkä elinkaari, Setälä opastaa.

Vaatteita ostaessa kannattaa panostaa laatuun ja kestävyyteen. Suurin osa vaatteista valmistetaan käytännössä muovista, koska ne on tehty polyesterista. Voi olla haastavaa löytää ekologisia vaihtoehtoja.

 

Roskan määrästä Itämeressä vähän tutkittua tietoa

Muovijätteen määrää Itämeressä ei osata arvioida, koska tutkittua tietoa ei ole tarpeeksi. Järjestelmällisen seurannan on aloittanut Pidä Saaristo Siistinä ry.

Roskan määrää meressä ja rannoilla on tutkittu valituilla seurantarannoilla vuodesta 2012 alkaen. Pohjoisin niistä sijaitsee Kalajoella ja eteläisin Utössä. Seurantarantoja on myös suurissa merenrantakaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Rannoista eniten roskaa löytyy Turun Ruissalosta.

– Tämä johtuu siitä, että siellä järjestetään muita seurantarantoja enemmän tapatumia, Setälä kertoo.

Juttua varten haastateltiin myös Itämerihaasteen koordinaattoria ja ympäristösuunnittelija Mari Joensuuta sekä Proto-Putki Oy:n Tapani Romppaista.

Ihmiset luottavat liikaa siihen, että joku korjaa roskat heidän jälkeensä. Kuva Outi Setälä.

 

Muovin haitoista vähän tutkittua tietoa

Muovin haittavaikutuksia merelle ja ihmisille on alettu tutkia vasta viime aikoina.

Muovit ovat pitkäikäisiä ja hajoavat hitaasti. Hajoamiseen tarvitaan UV-säteilyä ja happea. Mitä vähemmän niitä on saatavilla, sitä hitaammin muovi hajoaa.

Itämeri on kylmä ja pimeä meri, joten muovi vajoaa merenpohjaan ja hajoaa siellä hyvin hitaasti. Mitä pienemmäksi muovi hajoaa, sitä enemmän se imee itseensä haitallisia kemikaaleja.

Ekologisia haittoja syntyy, kun eläimet sotkeutuvat muoviroskiin meressä ja saattavat saada fyysisiä vammoja. Muovi sisältää paljon kemikaaleja ja merieläinten syödessä muovia, kemikaalit siirtyvät heihin.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Suomen merialueilta keräämistä kala- ja simpukkanäytteistä on löytynyt mikromuovihiukkasia. Kerätyn aineiston perusteella avomerialueen kalojen mikromuovimäärät ovat alhaisempia kuin rannikkoalueen kaloissa.

Merenrantakaupungeille syntyy rantojen siivouksesta taloudellisia haittoja. Rantojen kauneus ja luonnonmukaisuus kärsivät, kun rannoilla on muovijätettä.