Suomen talvisää on muuttunut epävakaammaksi, ja pakkaspäivien vuosittainen määrä vähenee. Tykkilumesta valmistettuihin ensilumenlatuihin panostetaan Suomessa sekä etelässä, että pohjoisessa. Ympäristön näkökulmasta sähkönkulutus on lumetuksen isoin ongelma.
Espoossa ja Rovaniemellä hiihtäjiä riittää välillä jonoksikin asti. Rovaniemen Ounasvaaralla ensilumenladulle päästään treenaamaan jo lokakuussa, kun kuusi kilometriä pitkä, kilpahiihtäjille suunnattu latu valmistuu. 900 kilometriä etelämmässä Espoon Oittaalla hiihtokausi käynnistyy pian tämän jälkeen marraskuussa, kun kuntoilijoita varten tehty 700 metrinen ensilumenlatu avataan.
– Meidän tarkkaa kävijämäärää on hankala arvioida, mutta isoista luvuista puhutaan. Hiihdettyjä kilometrejä laduilla kertyy laskureiden mukaan yli miljoona kaudessa, Oittaan latumestari Mika Salo kertoo.
Espoossa uskotaan, että ensilumenlatu saadaan rakennettua myös tulevaisuudessa. Ilmaston lämpeneminen tai talvikausien keskinäiset erot eivät pelota.
– Meille riittää kahdenkin asteen pakkanen lumetukseen. Tulemme näkemään tykkilumilatuja vielä pitkään, Salo sanoo.
• Keinolumi valmistetaan ampumalla vettä kovalla paineella lumitykin suuttimista ulos
• Kun ilma on tarpeeksi kylmä, vesi muuttuu ammuttaessa pieniksi lumikiteiksi ja hiutaleiksi
Ensilumenlatu tehdään edellisenä keväänä tykitetystä lumesta
Espoon ensilumenlatua varten tehdään keväisin 5 000 kuutiota säilölunta, jonka tykittäminen kestää useita vuorokausia. Seuraavana talvena lumi levitetään maahan. Latua ylläpidetään tarpeen mukaan lisäämällä päälle uutta tykkilunta tai jäähallista saatavaa jäähilettä. Espoon kaupunki vastaa yksin ensilumenladun kustannuksista.
Rovaniemen pidemmälle ladulle säilölunta täytyy tuottaa enemmän, yhteensä 10 000 kuutiota. Olosuhteet pohjoisessa ovat toistaiseksi riittäneet ylläpitämään ensilumenladun hyvänä läpi kauden ilman korjaavaa lumetusta.
– Kaupunki on ostanut lumen vuosittain Lapland Ski Resortilta. He vastaavat lumen tuotannosta ja säilömisestä kesän yli, Rovaniemen kaupungin liikuntavastaava Pekka Hämäläinen kertoo.
Ounasvaaran ensilumenladun kustannuksiin osallistuu Rovaniemen kaupungin lisäksi Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Santasport Finland Oy sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä.
Keskeinen ympäristöhaitta on energian kulutus
Tykkilumen teko on muuttunut menetelmien kehittyessä. Kaupunkien edustajien mukaan lumetuksella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja.
– Mitään kemikaaleja tykkilumeen ei enää lisätä, ja vesikin pumpataan ympäröivistä vesistöistä eikä hanasta, kertoo Pekka Hämäläinen.
Lumetusprosessi kuormittaa ympäristöä energiankulutuksen näkökulmasta. Useimmiten lumetuksessa käytettävät suurtehotykit kuluttavat energiaa 18–24 kW teholla. Tunnin lumettaminen yhdellä tykillä vie siis saman verran energiaa kuin esimerkiksi sähkösaunan lämmittäminen 4–6 tunnin ajan. Useampaa tykkiä käytetään yleensä samanaikaisesti, jolloin energiankulutus moninkertaistuu. Esimerkiksi kymmenellä tykillä lumettaminen vuorokauden ympäri kuluttaa 4300–5800 kWh, joka vastaa kolmen kerrostaloasunnon vuosittaista sähkönkulutusta.