Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Timo Par­to­nen ker­too, että it­se­mur­ha­ti­las­to­jen on ar­vioi­tu Suo­mes­sa si­säl­tä­vän noin 10 pro­sent­tia to­del­lis­ta vä­häi­sem­män mää­rän it­se­mur­hia. To­del­lis­ta mää­rää on vai­kea las­kea, sillä lä­hes­kään kai­kis­ta yri­tyk­sis­tä ei il­moi­te­ta tai kuo­lin­ta­paa ei kir­ja­ta it­se­mur­hak­si.

Suomi on on­nek­si me­net­tä­nyt Eu­roo­pan ver­tai­lu­ti­las­tois­sa kär­ki­paik­kan­sa vaik­ka maan oma ti­lan­ne huo­les­tut­taa. Maa on tällä het­kel­lä si­jal­la 13 Eu­ros­ta­tin yl­lä­pi­tä­mäl­lä ti­las­tol­la.

— Kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa suo­ma­lai­sia it­se­mur­ha­ti­las­to­ja voi­daan pitää luo­tet­ta­vi­na, Par­to­nen sanoo.

Mie­len­ter­veys­seu­ran it­se­mur­hien eh­käi­sy­kes­kuk­sen joh­ta­va pääl­lik­kö Ma­re­na Kuk­ko­nen taas uskoo ti­las­to­jen muut­tu­neen lä­hin­nä mui­den mai­den ke­hi­tyk­sen vuok­si. Esi­mer­kik­si Itä-Eu­roo­pas­sa on hänen mu­kaan­sa ny­ky­ään pa­rem­pi ja to­tuut­ta lä­hem­pä­nä oleva ti­las­toin­ti kuin ennen.

Miksi it­se­mur­hien määrä kas­vaa Suo­mes­sa?

 
Kun kes­ki­ty­tään vain Suo­men ti­las­toi­hin, on Par­to­nen huo­lis­saan.

— Kään­tei­tä huo­nom­paan ja ta­kai­sin pa­rem­paan on ta­pah­tu­nut vuo­den 1990 jäl­keen usei­ta ker­to­ja, mutta kai­ken kaik­ki­aan suun­ta on ollut sel­väs­ti pa­rem­paan päin. Kah­den vii­mei­sim­män vuo­den tie­dot kui­ten­kin an­ta­vat syytä huo­leen. Suo­ma­lais­ten ai­kuis­väes­tön ter­veys­tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la ma­sen­nusoi­reet ovat yleis­ty­neet sekä mie­hil­lä että nai­sil­la.

Lähde: Ti­las­to­kes­kus

Vaik­ka ma­sen­nuk­seen­kin on ny­ky­päi­vä­nä saa­ta­vil­la erin­omais­ta hoi­toa, hen­ki­lö ei vält­tä­mät­tä pyydä sitä it­sel­leen. Ma­re­na Kuk­ko­nen ker­too, että mo­nel­la it­se­mur­haa yrit­tä­neel­lä käyn­nis­tyy de­fens­si­me­ka­nis­mit.

Ih­mi­nen saat­taa vä­hä­tel­lä ta­pah­tu­maa koh­taa­mi­sen si­jaan. Ikään kuin lupaa it­sel­leen, että asia ei tois­tu, vaik­ka to­tuus onkin toi­nen.

Mie­len­ter­veys­seu­ran krii­si­pu­he­li­meen tulee päi­vit­täin noin kah­dek­san pu­he­lua liit­tyen it­se­mur­haan. Soit­ta­ja voi olla asiaa har­kit­se­va, jo yrit­tä­nyt tai yrit­tä­neen lä­hei­nen.

Sveit­sis­tä tuotu eh­käi­sy­oh­jel­ma huo­leh­tii

 
Suo­men Mie­len­ter­veys­seu­ran It­se­mur­hien eh­käi­sy­kes­kus aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 2018 Hel­sin­gis­sä ja Kuo­pios­sa. Kes­kuk­set nou­dat­ta­vat Sveit­sis­tä tuo­tua ly­hy­tin­ter­ven­tio eli LI­NI­TY-me­ne­tel­mää, joka on ai­em­min ollut Suo­mes­sa käy­tös­sä myös SOS-krii­si­kes­kuk­ses­sa. Ma­re­na Kuk­ko­sen joh­ta­mal­la oh­jel­mal­la on sel­keä toi­min­ta­suun­ni­tel­ma.

— Suu­rin osa asiak­kais­tam­me oh­jau­tuu luok­sem­me jul­ki­sen sek­to­rin puo­lel­ta. Ta­paam­me asiak­kaan 3-4 ker­taa, jois­ta nel­jäs kerta on oma li­säyk­sem­me LI­NI­TY:yn. Nel­jän­nel­lä ker­ral­la asiak­kaal­la on mah­dol­li­suus tuoda mu­kaan ta­paa­mi­seen per­heen­jä­sen tai muu lä­hei­nen.

Ta­paa­mis­ten pää­tyt­tyä me­ne­tel­mään kuu­luu myös parin vuo­den ajan jat­ku­va yh­tey­den­ot­to.

Eh­käi­sy­kes­kus lä­het­tää en­sim­mäi­se­nä vuon­na neljä kir­jet­tä ja toi­se­na kaksi. Kir­jeis­sä ky­sel­lään kuu­lu­mi­sia ja muis­tu­te­taan avun ole­van lä­hel­lä. Vas­taus­pak­koa ei ole, mutta kun vas­taus tulee, voi kirje olla Kuk­ko­sen mu­kaan hy­vin­kin lii­kut­ta­va ker­to­mus, miten elämä on men­nyt pa­rem­paan tai huo­nom­paan. Asia­kas voi aina pa­la­ta ta­kai­sin, jos sen kokee tar­peel­li­sek­si.

Nuo­rin kes­kuk­sen asia­kas on ollut vain 13, kun taas van­hin 80-vuo­tias.

Eh­käi­sy­työn li­säk­si kes­kus tar­jo­aa myös kou­lu­tus­ta am­mat­ti­lai­sil­le ja ver­tais­tu­kea uh­rien lä­hei­sil­le.

Vaik­ka ma­sen­nuk­seen on saa­ta­vis­sa erin­omais­ta apua, moni ei osaa hakea sitä, tie­tää Mie­len­ter­veys­seu­ran it­se­mur­hien eh­käi­sy­kes­kuk­sen joh­ta­va pääl­lik­kö Ma­re­na Kuk­ko­nen.