Median tapa käsitellä kriisejä korostaa uhkakuvia, kun taas sosiaalinen media ruokkii tunnepitoista ja identiteetteihin kiinnittyvää sisältöä, arvioi Helsingin yliopiston viestinnän professori Juha Herkman.

– Tämä ei vahvista journalismin institutionaalista asemaa. Kun ihmiset törmäävät jatkuvasti journalismille vaihtoehtoiseen ja jopa kriittiseen materiaaliin, luottamus journalismia kohtaan voi vähitellen rapautua, Herkman toteaa.

Hänen mukaansa yhteinen todellisuuskäsitys on aiempaa pirstaleisempi. Ihmiset seuraavat erilaisia medioita ja kanavia, mikä hajauttaa näkemyksiä. Sosiaalisen median suosittelujärjestelmät ohjaavat, millaisiin sisältöihin käyttäjät törmäävät – ja millaisiin eivät.

Algoritmien vaikutus toimitustyöhön

Ylen toimittajan Reeta Creminin mukaan sosiaalisessa mediassa esiin nousevat aiheet arvioidaan samalla tavalla kuin muutkin juttuideat. Hän varoittaa, että liiallinen keskittyminen algoritmien suosittelemaan sisältöön voi kuitenkin kaventaa toimitustyötä ja jättää näkökulmia käsittelemättä.

– Jos toimittajat seuraavat vain somessa näkyvää, iso osa maailmasta jää huomaamatta. Se on laiskaa journalismia, jos vain toistellaan sitä, mitä sosiaalinen media jo kertoo.

– Saatan kertoa toimituksessa, että joku on sanonut Facebookissa tai Instagramissa näin, ja sen jälkeen selvitetään, pitääkö tieto paikkansa ja onko kyse laajemmasta ilmiöstä, Cremin sanoo.

Hän muistuttaa, että sosiaalinen media on toimittajille vain yksi työväline, eikä sen saa antaa ohjata toimitustyön suuntaa.

– Toimittajan pääomaa eivät ole algoritmit, vaan luottamukselliset tapaamiset ja keskustelut. Niistä syntyy parasta journalismia.

Herkmanin mukaan journalismilla on edelleen agendavaltaa ainakin poliittisissa kysymyksissä, mutta se on menettänyt portinvartijan yksinoikeutensa. Agendavalta tarkoittaa sitä, että media määrittelee, mistä julkisuudessa puhutaan.

Demokratian kannalta nykyinen kehitys voi olla ongelma, jos käsitykset todellisuudesta eriytyvät liikaa, Herkman huomauttaa.

– Jos ihmisillä on hyvin erilainen kuva siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, yhteisten asioiden hoitaminen vaikeutuu. Onneksi emme vielä elä täysin jakautuneessa todellisuudessa.

”Maailma ei ole somessa”

Cremin korostaa, että journalismin tehtävä on tuottaa yleisölle yhteiskunnallisesti merkittävää sisältöä oikeasta elämästä.

– Journalismin pitää olla läsnä ja etsiä juttuja, joista kukaan ei kerro netissä. Maailma ei ole somessa. Siellä kerrotaan yleensä vain asioista, joita halutaan kertoa. Tarinat ja uutiset, joita ei haluta kertoa, löytyvät muualta – ja ne pitää etsiä.