Halal on iso sana – ja joskus sianlihakin voi olla islamissa se pienempi paha

Miten omaa uskontoa sovelletaan, kun ympäröivää yhteiskuntaa ei ole rakennettu sen oppien mukaan? Helsinkiläiset muslimit ja islamin asiantuntijat pohtivat uskonnon kieltämien asioiden seassa luovimista.

Halal on monelle suomalaiselle tuttu sana esimerkiksi lihakaupan ikkunasta. Sallittu halal-liha on teurastettu tiettyjä islamilaisia rituaaleja noudattaen.

Muun muassa sianliha, päihteet, uhkapelit ja porno ovat sen sijaan haram, kielletty.

Alkoholia on Suomessa tarjolla kaikkialla. Myynnistä maksetaan veroja, joilla vuorostaan rahoitetaan yhteiskunnan palveluja. Vaikkei muslimi itse joisi alkoholia tai vastaanottaisi vääräoppisista veroeuroista maksettuja etuuksia, elämä täysin ilman islamin kieltämiä asioita voi käydä Suomessa mahdottomaksi.

Käytännössä mahdottomasta tehdään mahdollista sopeutumalla.

— Islamissa on voimakkaasti sellainen tulkinnan mahdollisuus, eikä kaikki ole kiveen hakattua, kuten usein ajatellaan, muistuttaa Helsingin yliopiston islamin tutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtori Sylvia Akar.

Jotkut muslimit tulkitsevat, että säännöistä voi tarvittaessa poiketa, kunhan niin tekee rehellisin perustein. Katso videolta, mitä halal ja haram -käsitteistä ajateltiin Itäkeskuksen ja Puotinharjun ostoskeskuksissa:

Halal on liikkuva maali

Hyvien halal-tekojen uskotaan islamissa johtavan parempaan kuolemanjälkeiseen elämään. Kielletyistä teoista tulisi joidenkin oppineiden mielestä rangaista jo elinaikana. Monet kuitenkin ajattelevat, että mahdolliset rangaistukset tulevat vasta tuonpuoleisessa, jos ovat tullakseen.

Täysin halal elämä ei välttämättä ole helppoa edes muslimienemmistöisissä maissa. Alkoholijuomiakin on vallitsevasta uskonnosta huolimatta laajasti saatavilla, ja valtionyhtiöt saattavat valmistaakin niitä.

— Joissakin lentoyhtiöissä tarjoillaan alkoholia lennoilla esimerkiksi Helsingistä Istanbuliin, mutta ei enää saman koneen jatkaessa Kairoon. Osa ajattelee niin, että kiellettyä juomaa voi myydä, kunhan ei itse kajoa siihen, Akar kertoo.

Islaminopettajana aiemmin toiminut helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun virka-apulaisrehtori Suaad Onniselkä on samoilla linjoilla.

— Kaikki eivät koe, että esimerkiksi alkoholia myyvässä kaupassa työskentely olisi Suomessa edes ongelma, koska asiakkaat ovat eri uskonnosta.

Miehiä rukoilemassa helsinkiläisessä moskeijassa.

Periaatteessa Koraani kieltää myös koron perimisen lainasta. Islamissa koron ajatellaan kerryttävän epäreilusti rahaa niille, joilla sitä ennestäänkin on.

Käytännössä korkoa koskevan uskonkappaleen on katsottu sallivan erilaiset lainaan liittyvät kiinteät maksut, muttei vaihtuvaa korkoa. Tästäkin suomalainen muslimi voi joutua joustamaan, ellei islamilaisia käytäntöjä noudattavia lainoja ole saatavilla.

— Jos tarvitset asunnon ja korollinen laina on ainoa vaihtoehto, on parempi silti hankkia se koti, kuin jättää perhe ilman asuntoa. Mutta jos vaikka viidenkympin villityksessä haluaisinkin hankkia lainalla moottoripyörän, se ei olisi sallittua, Onniselkä kuvailee.

Onniselän mukaan kovin moni muslimi ei kanna huolta siitä, ovatko julkisen rahan lähteet mahdollisesti islamin kieltämiä. Hän muistelee silti joidenkin islamilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen jättäneen hakematta Veikkauksen avustuksia, koska raha on peräisin uhkapeleistä.

— Veroilla ainakin periaatteessa tasoitetaan sosiaalisia eroja, ja se on islamissa ihan ok juttu.

Pienemmän pahan periaate

Islamia on sovitettu erilaisiin paikallisiin tapoihin jo kauan. Onniselkä huomauttaa, ettei Koraanin ehdoton tulkinta uudessa ympäristössä olisi aina edes tarkoituksenmukaista. Esimerkkinä hän mainitsee ramadanin, jonka aikana pidättäydytään ruoasta ja juomasta vuorokauden valoisana aikana.

Islamiin kuuluvan paastokuukauden paikka kalenterivuodessa vaihtelee vuodesta toiseen.

— Onko sitten todella niin, että Suomessa paastotaan talvella seitsemän tuntia, mutta kesällä 22 tuntia päivässä? hän kysyy.

Paastoa koskevat määräykset on suunnattu aikanaan muslimeille, jotka elivät paljon lähempänä päiväntasaajaa. Pilkuntarkimmat yrittävät paastota Suomessakin paikallisen vuorokausirytmin mukaan, mutta monet noudattavat Mekan auringonnousuja- ja laskuja.

Olosuhteiden mukaan soveltamisen tunnistaa myös islamin tutkimuksen yliopistonlehtori Sylvia Akar.

— Pienemmän pahan periaate on islamissa tärkeä. Esimerkiksi sianlihaakin voi syödä, jos sillä pelastuu nälkäkuolemalta.

Ruokavaliota koskevat määräykset ovat tavanomaisia monien muidenkin uskontojen pyhissä kirjoissa. Raamattukin kieltää esimerkiksi äyriäisten syömisen varsin selväsanaisesti.

Harvinaisempaa on kieltojen ehdoton noudattaminen kaikissa tilanteissa. Pyhät tekstit koetaan usein lähinnä vertauskuvallisiksi elämänohjeiksi.