Osallistuminen yhteiseen ajanviettoon ja yhteistilojen käyttöön on tietenkin vapaaehtoista. Yhteiskäytössä ovat kuntosali, puuverstas, musiikkihuone ja elokuvateatteri. Lisäksi yleisessä tilassa on keittiö, lasten leikkipaikka ja oleskelutila.
Tilojen käytön ja hankintojen rahoitus on sisällytetty vuokraan. Lisäksi taloyhtiöt rahoittavat toimintaa. Asukkaita on liki 400.
Korttelivalmentaja Miia Karppisen mukaan yhteistilat tarjoavat asukkaalle lisätilaa asumiseen. Korttelivalmentamiseen kuuluu viihtyvyyden luominen esimerkiksi brunssitilaisuuksien ja teemajuhlien avulla. Lisäksi valmentaja ottaa vastaan asukkaiden palautteita.
-Yhteistilojen käytöstä on hyötyä esimerkiksi ajanhallinnan kannalta. Kun kuntosali sijaitsee käytännössä omassa kodissa, niin asioiden tekemistä voi helpommin vaihtaa lennosta toiseen”, Karppinen kertoo.
– Kuntosalilla käy asukkaista erityisesti nuoret aikuiset. Salia pidetään yhteistiloista selkeästi parhaiten siistissä kunnossa, Karppinen kertoo.
Sääntöjen sopiminen on entistä tärkeämpää
Suomessa on pitkät perinteet jakamistaloudessa. Tästä hyvä esimerkki ovat taloyhtiöiden pesutuvat. Vaikka ilmiö ei ole uusi, sen muodot ovat muuttuneet.
– Facebook ja muut digitaaliset alustat mahdollistavat uudenlaista naapuriapua ja hyödykkeiden lainaamista. Digitaaliset palvelut voivat auttaa siinä, että kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan omassa lähiympäristössä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Marja Salo sanoo.
Salon mukaan sääntöjen sopiminen on entistä tärkeämpää. Luottamus vieraaseen ihmiseen ei ole itsestään selvää. Luottamusta rakennetaan esimerkiksi käyttäjäprofiililla, johon muut palvelun käyttäjät voivat jättää oman arvionsa henkilöstä.
Jakamistalouden saralla tapahtuu nyt paljon. Viime vuosina läpi on lyönyt esimerkiksi yksityisasuntoja vuokraava Airbnb.
– Kirjastossa asioiminen on meille luonnollista, mutta joillain elämänaloilla joutuu ajattelemaan asioita uudestaan. Ajatus vieraan ihmisen nukkumisesta omassa sängyssä voi tuntua kummalliselta.
Vaikka jakamistalous nähdään yleensä ympäristötekona ja myönteisessä valossa, Salo kannustaa kriittiseen ajatteluun. Ongelmia voi tulla, jos esimerkiksi yhteiskäyttöautot yleistyvät ja tulevat niin edullisiksi, että ne alkavat kilpailla joukkoliikenteen kanssa.
– On syytä pohtia, missä tilanteessa kokonaiskäyttö lisääntyy. Kasvava käyttö voi mitätöidä alkuperäisen ympäristöhyödyn. Silloin tilannetta täytyy pyrkiä ohjaamaan säännöksin takaisin oikeaan suuntaan, Salo sanoo.
Älylukot ovat valvovia isoveljiä
Sukupolvienkorttelissa asukas voi varata ajan esimerkiksi musiikkihuoneen käyttöön puhelinsovelluksesta. Jokaisella asukkaalla on oma pinkoodi, mikä näppäillään digitaalisiin älylukkoihin. Tilojen siisteys ja tavaroiden ehjyys on varmempaa, kun sovelluksesta näkee, kuka asukkaista on viimeksi kirjautunut tilaan sisälle. Yhteisiä tavaroita ovat esimerkiksi sähkökitara ja ompelukone.
-Toistaiseksi tavaravahinkoja ei ole tapahtunut. Asukkaat haluavat pitää tavaroista huolta, koska ne tuovat lisäarvoa asumiseen, Karppinen kertoo.
Haastattelun aikana Karppinen juttelee naapurin rouvan kanssa. Yhteistilassa olevat lasten kirjat olivat viime kerralla hujan hajan ja automatto siirretty väärään paikkaan. Molempien mukaan siisteyden käsityksissä näkyy kasvatuksen jäljet.
-Jokaisella asukkaalla voi olla erilainen käsitys järjestyksestä. Mikä on minun mielestäni siistiä, ei ole välttämättä toisen mielestä, Karppinen kertoo.
Ristiriitatilanteet ovat koskeneet lähinnä pesutupaa ja yhteistä oleskelutilaa.
Karppila esittelee innokkaana eri tilaratkaisuja Sukupolvienkorttelissa. Sisustuksessa teemana on luonto ja kestävä kehitys. – Käytävän sisustuksessa on toteutettu leikkisästi metrovaunun tyyli- ja värimaailmaa, Karppinen kertoo.