Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että itsemurhatilastojen on arvioitu Suomessa sisältävän noin 10 prosenttia todellista vähäisemmän määrän itsemurhia. Todellista määrää on vaikea laskea, sillä läheskään kaikista yrityksistä ei ilmoiteta tai kuolintapaa ei kirjata itsemurhaksi.

Suomi on onneksi menettänyt Euroopan vertailutilastoissa kärkipaikkansa vaikka maan oma tilanne huolestuttaa. Maa on tällä hetkellä sijalla 13 Eurostatin ylläpitämällä tilastolla.

— Kansainvälisessä vertailussa suomalaisia itsemurhatilastoja voidaan pitää luotettavina, Partonen sanoo.

Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen johtava päällikkö Marena Kukkonen taas uskoo tilastojen muuttuneen lähinnä muiden maiden kehityksen vuoksi. Esimerkiksi Itä-Euroopassa on hänen mukaansa nykyään parempi ja totuutta lähempänä oleva tilastointi kuin ennen.

Miksi itsemurhien määrä kasvaa Suomessa?

 
Kun keskitytään vain Suomen tilastoihin, on Partonen huolissaan.

— Käänteitä huonompaan ja takaisin parempaan on tapahtunut vuoden 1990 jälkeen useita kertoja, mutta kaiken kaikkiaan suunta on ollut selvästi parempaan päin. Kahden viimeisimmän vuoden tiedot kuitenkin antavat syytä huoleen. Suomalaisten aikuisväestön terveystutkimusten perusteella masennusoireet ovat yleistyneet sekä miehillä että naisilla.

Lähde: Tilastokeskus

Vaikka masennukseenkin on nykypäivänä saatavilla erinomaista hoitoa, henkilö ei välttämättä pyydä sitä itselleen. Marena Kukkonen kertoo, että monella itsemurhaa yrittäneellä käynnistyy defenssimekanismit.

Ihminen saattaa vähätellä tapahtumaa kohtaamisen sijaan. Ikään kuin lupaa itselleen, että asia ei toistu, vaikka totuus onkin toinen.

Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen tulee päivittäin noin kahdeksan puhelua liittyen itsemurhaan. Soittaja voi olla asiaa harkitseva, jo yrittänyt tai yrittäneen läheinen.

Sveitsistä tuotu ehkäisyohjelma huolehtii

 
Suomen Mielenterveysseuran Itsemurhien ehkäisykeskus aloitti toimintansa vuonna 2018 Helsingissä ja Kuopiossa. Keskukset noudattavat Sveitsistä tuotua lyhytinterventio eli LINITY-menetelmää, joka on aiemmin ollut Suomessa käytössä myös SOS-kriisikeskuksessa. Marena Kukkosen johtamalla ohjelmalla on selkeä toimintasuunnitelma.

— Suurin osa asiakkaistamme ohjautuu luoksemme julkisen sektorin puolelta. Tapaamme asiakkaan 3-4 kertaa, joista neljäs kerta on oma lisäyksemme LINITY:yn. Neljännellä kerralla asiakkaalla on mahdollisuus tuoda mukaan tapaamiseen perheenjäsen tai muu läheinen.

Tapaamisten päätyttyä menetelmään kuuluu myös parin vuoden ajan jatkuva yhteydenotto.

Ehkäisykeskus lähettää ensimmäisenä vuonna neljä kirjettä ja toisena kaksi. Kirjeissä kysellään kuulumisia ja muistutetaan avun olevan lähellä. Vastauspakkoa ei ole, mutta kun vastaus tulee, voi kirje olla Kukkosen mukaan hyvinkin liikuttava kertomus, miten elämä on mennyt parempaan tai huonompaan. Asiakas voi aina palata takaisin, jos sen kokee tarpeelliseksi.

Nuorin keskuksen asiakas on ollut vain 13, kun taas vanhin 80-vuotias.

Ehkäisytyön lisäksi keskus tarjoaa myös koulutusta ammattilaisille ja vertaistukea uhrien läheisille.

Vaikka masennukseen on saatavissa erinomaista apua, moni ei osaa hakea sitä, tietää Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen johtava päällikkö Marena Kukkonen.