Suu­ris­ta päi­vä­ko­deis­ta on muo­dos­tu­nut tren­di Suo­mes­sa. Tam­pe­reel­le ra­ken­ne­taan vain yli 160 lap­sen yk­si­köi­tä, Hel­sin­gin Myl­ly­pu­roon avat­tiin viime vuon­na 289 pai­kan päi­vä­ko­ti ja Verk­ko­saa­reen ryh­dy­tään ra­ken­ta­maan 300 lap­sen päi­vä­ko­tia vuon­na 2021.

Hel­sin­gin yli­opis­ton yli­opis­ton­leh­to­ri Elina Fonsén uskoo, että suur­ten päi­vä­ko­tien yleis­ty­mi­sen taus­tal­la on ta­lou­del­li­sen te­hok­kuu­den ta­voit­te­lu.

Fonsénin mu­kaan suur­päi­vä­ko­din arki vaa­tii pyö­riäk­seen enem­män työn­te­ki­jöi­den yh­teis­tä suun­nit­te­lua ja esi­mer­kik­si ul­koi­lu­jen tar­kem­paan por­ras­ta­mis­ta kuin pie­nis­sä päi­vä­ko­deis­sa. Hänen mie­les­tään te­hok­kuus on ris­ti­rii­das­sa päi­vä­ko­din kas­va­tus­teh­tä­vän kans­sa.

– Suu­ren päi­vä­ko­din joh­ta­ja ei vält­tä­mät­tä ker­keä pa­neu­tua var­hais­kas­va­tuk­sen pe­da­go­gii­kan si­säl­löl­li­siin ky­sy­myk­siin. Jos koko talon osal­ta pys­ty­tään hy­vään jaet­tuun joh­ta­juu­teen, iso talo voi olla hyvä, var­hais­kas­va­tuk­sen pe­da­go­gis­ta joh­ta­mis­ta tut­ki­nut Fonsén sanoo.

Arki on sa­man­lais­ta talon koos­ta riip­pu­mat­ta

Mau­nu­lan Suur­suol­le avat­tiin elo­kuus­sa Suo­men suu­rin päi­vä­ko­ti. Kol­mi­ker­rok­si­ses­sa päi­vä­ko­ti Ko­ren­nos­sa on 335 paik­kaa 1–6-vuo­tiail­le, suo­men- ja ruot­sin­kie­li­sil­le lap­sil­le. Ta­los­sa työs­ken­te­lee noin 50 var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jaa ja las­ten­hoi­ta­jaa.

Var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­ja Eve­lii­na Mus­to­nen on ja­ka­nut pa­pe­rit, maa­li­ki­pot ja pens­se­lit kak­si­vuo­tiail­le Ceci­lial­le ja Elie­lil­le. Oh­jel­mas­sa on syk­syis­ten leh­tien maa­laa­mis­ta, maa­liar­se­naa­lis­sa pu­nais­ta, kel­tais­ta ja vih­re­ää.

Las­ten­hoi­ta­ja Eve­lii­na Mus­to­nen pe­reh­tyi ku­va­kir­joi­hin Elie­lin (vas.), Al­va­rin ja Ceci­lian kans­sa päi­vä­ko­ti Ko­ren­nos­sa.

– Tääl­lä työs­ken­te­le­mi­nen on ollut mie­len­kiin­tois­ta. Tiet­ty­jä haas­tei­ta on ollut, kuten se ettei tunne kaik­kia työ­ka­ve­rei­ta ja lap­sia ni­mel­tä, Mus­to­nen sanoo.

Lap­set saa­vat maa­lail­la rau­has­sa, sillä päi­vä­ko­ti ei ole vielä täyn­nä. Loput pai­kois­ta täy­te­tään ensi vuon­na, kun päi­vä­ko­ti alkaa tar­jo­ta vuo­ro­hoi­toa vuo­ro­työ­tä te­ke­vien van­hem­pien lap­sil­le.

Mus­to­nen on työs­ken­nel­lyt ennen alle 100 lap­sen päi­vä­ko­dis­sa. Suur­päi­vä­ko­din arki on Mus­to­sen mie­les­tä sa­man­lais­ta kuin missä ta­han­sa päi­vä­ko­dis­sa. Ryh­mä­koot ja hen­ki­lö­kun­nan määrä suh­tees­sa las­ten mää­rään on kir­jat­tu var­hais­kas­va­tus­la­kiin eli ne ovat samat kai­kis­sa päi­vä­ko­deis­sa.

Mus­to­sen mie­les­tä Ko­ren­nos­sa työs­ken­te­lys­sä pa­ras­ta on mah­dol­li­suus vai­kut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen to­teu­tuk­seen.

– Kaik­ki on uutta, niin pää­see vai­kut­ta­maan asioi­hin. Ei olla kan­gis­tut­tu van­hoi­hin ru­tii­nei­hin, Mus­to­nen sanoo.

Mus­tos­ta mie­ti­tyt­tää, löy­tä­vät­kö lap­set jat­kos­sa­kin päi­vä­ko­din lä­hel­tä ko­ti­aan vai kas­vaa­ko tar­ha­mat­ka osal­la uusien suur­päi­vä­ko­tien myötä.

Pie­nil­lä päi­vä­ko­deil­la on paik­kan­sa tu­le­vai­suu­des­sa­kin

Var­hais­kas­va­tuk­sen alue­pääl­li­kön Ulla Leh­to­sen mu­kaan monet Hel­sin­gin uudet päi­vä­ko­dit ovat yli 200-paik­kai­sia, koska saman katon alle on ha­lut­tu jär­jes­tää enem­män tilaa ja hen­ki­lö­kun­taa.

– Isos­sa ra­ken­nuk­ses­sa pys­tym­me sa­mo­jen ne­liöi­den si­säl­le jär­jes­tä­mään enem­män yh­teis­käyt­tö­ti­laa, kuten jump­pa­sa­le­ja ja ais­ti­huo­nei­ta tukea tar­vit­se­vil­le lap­sil­le. Pie­niin päi­vä­ko­tei­hin ei kos­kaan pys­ty­tä ra­ken­ta­maan täl­lais­ta, Leh­to­nen sanoo.

Ais­ti­huo­neen tar­koi­tuk­se­na on luoda ym­pä­ris­tö, jossa luo­daan äänen, valon, ku­vien ja teks­tuu­rien avul­la tila, missä lapsi voi rau­hoit­tua.

Päi­vä­ko­ti Ko­ren­to ra­ken­net­tiin van­han päi­vä­ko­ti Suur­suo-Sti­ge­nin vie­reen, vuon­na 2016 sul­je­tun Mau­nu­lan kir­jas­ton ja nuo­ri­so­ta­lon ti­lal­le.

Alue­pääl­lik­kö­nä Leh­to­nen vas­taa päi­vä­ko­tien si­jain­neis­ta omal­la alu­eel­laan. Hänen mu­kaan­sa suur­päi­vä­ko­dit si­joi­te­taan lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin, jonne on help­po pääs­tä eri kul­ku­vä­li­neil­lä.

Leh­to­sen mu­kaan myös pie­niä päi­vä­ko­te­ja tar­vi­taan yhä, jotta kau­pun­ki­lai­set saa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen pal­ve­lun­sa jat­kos­sa­kin mah­dol­li­sim­man lä­hel­tä.