Minimalismi säästää rahaa ja luontoa

Minimalistinen elämäntyyli on yleistyvä ilmiö. Vaikutukset hiilijalanjälkeen ovat huomattavat. Iida Merolle ja Päivi Rantaselle minimalismi on mahdollistanut omien haaveidensa toteutumisen.

Minimalisti Iida Meron hiilijalanjälki on lähes neljä kertaa pienempi verrattuna suomalaisten keskiarvoon. Sitran elämäntapatestin mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 8,9 tonnia. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on tiputtaa suomalaisten keskiarvo 2,5 tonniin.

Erityisesti Instagramista ja verkosta löytyy paljon tilejä tai blogeja, jotka jakavat minimalismi aiheista sisältöä. Myös Meron innostus minimalismiin alkoi Instagram-haasteesta, jossa karsittiin kuukauden ajan tavaraa päivän numeron mukaisesti.

— Seurasin tilejä, joissa puhuttiin minimalismista ja sen hyödyistä. Se herätti kiinnostukseni. Kotona ei ollut melkein ikinä siistiä, ja kaappeihin kertynyt romu ärsytti. Haaste auttoi karsimaan vähän kerrallaan, Mero sanoo.

Nykyään Meron perheessä minimalismi näkyy niin tavaramäärässä kuin ruuassa ja kemikaalikuormassa. Perhe asuu neliössä, jossa vaatehuone on hyödynnetty isän etätyöskentelyyn. Matalien kulujen ansiosta Mero on voinut pysyä kotiäitinä. Säästöt mahdollistivat perheen neljännen lapsen kotisynnytyksen.

Lasten vaatekaappi

Meron kotona jokaisen lapsen vaatteille on varattu yksi kori. Kori toimii tavallaan mittarina.

Suomalaisten kulutustottumukset ovat murroksessa

Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessorin Senja Laakson mukaan minimalisteilla on yleisesti matalampi hiilijalanjälki, riippuen elämäntavoista.

— Minimalistinen ajattelutapa heijastuu usein tavaroiden lisäksi myös elämän muille osa- alueilla, kuten liikkumiseen ja matkustamiseen, mikä vaikuttaa hiilijalanjälkeen, Laakso sanoo.

Laakso kertoo suomalaisten olevan nykyään tietoisempia kulutuksestaan ja sen vaikutuksista. Mutta mainitsee myös olevan kotitalouksia, jotka kuluttavat todella paljon.

Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Panzar toteaa kulutustottumuksien olevan muutoksessa.

— Kulutustottumuksien murros on jo käynnissä. Nuoret eivät enää halua isoja asuntoja, joita täytetään tavaroilla, Panzar sanoo.

Minimalismi auttoi pääsemään eroon veloista

Päivi Rantaselle motiivi minimalismiin lähti säästämisestä. Rantanen on vuoden 2022 sijoittaja ja viiden lapsen äiti. Ollessaan pahasti velkaantunut Rantanen alkoi pohtimaan omaa kulutustaan. Hän aloitti ostolakon ja ryhtyi myymään tavaroitaan. Rantanen sai kuitattua 30 000 euron velkansa kolmessa vuodessa, minkä jälkeen hän pystyi säästämään 10 000 euroa vuodessa. Säästöillään Rantanen sai ostettua haaveilemansa mummonmökin.

Minimalismi on myös helpottanut arkea ja tuonut lisää aikaa.

— Siivoaminen on helpottunut ja aikaa on jäänyt enemmän perheelle. Lisäksi stressi on vähentynyt ja unet rauhoittuneet, Rantanen sanoo.

Apulaisprofessori Laakso kertoo minimalismin vähentävän aistiärsykkeiden määrä, mikä voi parantaa keskittymistä ja vähentää tavaroiden tuomaa ahdistusta.

Rantasten perheessä liikutaan pääasiassa kävellen, sisustus on simppeliä ja jokaiselle on varattu neljä vaatekertaa sekä yhdet lakanat.

  • Suomalaisten keskiarvo hiilijalanjälki oli 10,4 tonnia vuonna 2017.
  • Vastaavasti hiilijalanjälki seuraavissa maissa oli: Japani 7,6 tonnia, Kiina 4,2 tonnia, Brasilia 2,8 tonnia ja Intia 2,0 tonnia.
  • Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälkeä on pienennettävä 80-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen.
  • Se tarkoittaisi 2,5 tonnia vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.

 

Lähde: Sitran 1,5 asteen elämäntapa selvitys