Tunturipöllön esiintyminen Suomen tuntureilla saattaa pian jäädä historiaan. Ilmaston lämpenemisen myötä linnun elinympäristöt kutistuvat, pesimäalueet muuttuvat ja ravinnon saatavuus heikkenee.
– Tunturipöllö viihtyy avoimessa ympäristössä. Arktiset alueet kasvavat Suomessa vähitellen umpeen, jolloin tunturipöllölle tyypillinen avara maisema häviää, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Lämpenevä ilmasto pakottaa metsärajan siirtymään ylöspäin. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan metsät siirtyvät tunturialueella jokaisen 0,6 °C lämpötilan nousun myötä 100 metriä korkeammalle.
Lumipeitteisen ajan lyheneminen vaikeuttaa tunturipöllön selviytymistä, sillä lumettomuus ja tunturien metsittyminen pienentävät tunturiluonnon elintilaa. Tunturipöllöllä ei myöskään ole mahdollisuutta siirtyä pohjoisemmaksi elinympäristön muuttuessa.
Tunturipöllön ravinto koostuu pääasiassa piennisäkkäistä ja erityisesti tunturisopuleista. Sopulit ovat riippuvaisia lumesta, joten ilmastonmuutos vaikuttaa myös niiden elinolosuhteisiin. Sopulikannan heikentyminen voi johtaa tunturipöllöjen ravinnonpuutteeseen, mikä heikentää entisestään niiden selviytymismahdollisuuksia.
Tunturipöllön pesintäpaikat pidetään salassa
Tunturipöllön pesiminen Suomessa on erittäin harvinaista. Lehtiniemen mukaan 2000-luvulla on yllättäen ollut muutamia pesimäkausia. Hän korostaa, että luonnossa havaittavat tunturipöllöt tulee jättää rauhaan.
– Jos Suomessa pesii jossain tunturipöllö, tiedot pidetään visusti salassa, ettei kukaan mene häiritsemään pesintää esimerkiksi valokuvauskaluston kanssa.
Suomessa tunturipöllö on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Lehtiniemi pitää todennäköisenä, ettei laji pesi Suomessa enää ollenkaan ilmastonmuutoksen edetessä.
– Lähtökohtaisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen on se, mitä me voimme tehdä tunturipöllöjen suojelemiseksi, Lehtiniemi kertoo.
Ilmaston lämpeneminen näkyy voimakkaimmin arktisilla alueilla. Nature-lehden tutkimuksen mukaan arktinen ilmasto on lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma viimeisen 46 vuoden aikana.
Tunturipöllöjen lajikannan ajateltiin pitkään olevan huomattavasti suurempi kuin tosiasiassa. Vielä 2010-luvulla uskottiin maailmassa olevan yli 200 000 yksilöä, mutta uudempien arvioiden mukaan niitä on noin 28 000. Huomattava lasku johtuu tarkempien tutkimusmenetelmien käytöstä sekä muuttuvien ympäristöolosuhteiden huomioimisesta.