Vaasan yliopiston ja e2-tutkimuksen viime vuonna tekemässä kyselyssä 77 prosenttia suomalaisista piti elämäntapaansa täysin tai jokseenkin kestävänä ympäristön kannalta. Myös ne, jotka eivät tehneet ilmastotekoja, kokivat elämäntapansa ekologiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajoittaa maapallon keskimääräinen lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen pitäisi pienentyä vuoden 2016 tasosta 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Kuusivuotisessa 2035Legitimacy-hankkeessa päättäjille halutaan tarjota tutkimustietoa ilmastotoimien hyväksyttävyydestä, jotta he uskaltaisivat tehdä rohkeampia ratkaisuita. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Anni Turunen tutkii osana hanketta ilmastokansalaisuutta, eli kansalaisten valmiuksia hillitä ilmastonmuutosta ja vaikuttaa oikeudenmukaiseen ilmastopolitiikkaan.

– Tutkimukseeni haastatellut näkivät, että puoluepolitikointi ja äänestäjien houkuttelu nousevat ilmastopolitiikassa usein isommaksi kysymykseksi kuin ongelmien ratkaisu. He kantoivat erityisesti huolta ilmastotoimien kiireellisyydestä.

Turunen haastatteli ensi vuonna julkaistavaan tutkimukseensa muun muassa partiolaisia ja ilmastoliikkeessä mukana olevia.

Huomio pois yksilöiden valinnoista

Helsinkiläinen Elina Kemppainen, 27, on kokenut välillä syyllisyyttä kuluttamisesta. Kemppainen kertoo miettivänsä ympäristöasioita esimerkiksi ostoksia tehdessään.

– Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että ilmastoasioista on viime aikoina puhuttu melko paljon. En vastusta ekologisuutta, mutta välillä on vaikea tietää, miten pitäisi toimia. En osaa sanoa, onko parempi ostaa kaupassa kangaskassi vai muovikassi.

Hän toteaakin, että kaipaisi vielä tarkempaa tietoa siitä, kuinka tavallisessa arjessa voi elää ympäristöystävällisemmin.

Tutkija Anni Turunen kuitenkin painottaa, että huomio pitäisi kiinnittää yksilöiden tekemien kulutusvalintojen sijaan laajempaan kansalaisvaikuttamiseen esimerkiksi työpaikoilla, järjestöissä ja harrastuksissa.

– Kun kyselyissä tai laskureissa kysytään, millaisia ilmastotoimia olet tehnyt, ne liittyvät esimerkiksi luomutuotteiden ostamiseen. Tämä vaikuttaa käsitykseen siitä, mitä ilmastotoimet ovat.

Ratkaisuna suora toiminta

Kevään Eurobarometrin mukaan suomalaisista 75 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-maiden keskiarvo oli 90 prosenttia, ja Suomen lukema oli barometriin osallistuneiden maiden alhaisin. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035.

Jos kansalaisia ei saada mukaan ilmastotoimiin, on ilmastotavoitteisiin pääseminen vaikeaa. Tavoitteiden sekä kansalaisten näkemysten välillä on kuitenkin iso ristiriita. Turusen haastattelemat ilmastotoimijat olivat ratkaisseet ongelman suoralla toiminnalla.

– He ovat päättäneet toimia, menneet Mannerheimintielle istumaan tai alkaneet tarjota partiokokoontumisissa vain kasvisruokaa.

Turusen tutkimuksessa aktivistit näkivätkin kansalaisaktivismin todellisena mahdollisuutena vaikuttaa, sillä sen uskottiin kasvattavan ilmastotoimien saamaa tukea.