Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva 22-vuotias Miro Harju ottaa puhelimensa esiin. Näytölle ilmestyy mobiilipeli Sword Art Online: Memory Defragin värikäs alkuruutu. Peli on yksi lukuisista kännykkäpeleistä, joissa voi käyttää oikeaa rahaa. Harju siirtyy pelin sisäiseen kauppaan.

– Jes, kuusitähtinen hahmo, Harju sanoo.

Hän on juuri avannut loot boxin, yllätyslaatikon. Sen sisältä paljastuu materiaalia, jotka antavat Harjulle pelissä hyötyä. Laatikon sisältö on sattumanvarainen, eikä Harju pysty arvioimaan etukäteen, mitä hän tulee saamaan.

Näitä yllätyslaatikoita saa ensin avata muutaman ilmaiseksi. Ilmaisilla avauskerroilla pelaaja totutetaan laatikoiden avaamisen jännitykseen. Tämän jälkeen seuraavat laatikot pitää maksaa rahalla.

Yhä useampi konsoli- ja mobiilipeli sisältää erilaisia lisämaksuja. Eniten kansainvälistä keskustelua näistä ovat herättäneet loot boxit. Belgiassa ne on kielletty kokonaan, sillä ne on luokiteltu siellä uhkapeleiksi.

Loot boxit voivat tulla pelaajille kalliiksi.

– Olen käyttänyt viiden vuoden aikana yli tuhat euroa näihin lisämaksuihin, Harju sanoo.

Hän on ollut huolissaan rahankäytöstään peleissä. Samalla hän yrittää selittää rahankäyttöä pelillisellä hyödyllä.

– Loot boxit muistuttavat mielestäni rahapelaamista.

Arpajaishallinto seuraa ilmiötä

Harju ei ole mielipiteensä kanssa yksin.  Myös arpajaishallinto on huomannut pelien sisäiset loot boxit ja mikromaksut.

– Digipelaamisen ja rahapelaamisen välinen raja on selvästi hämärtynyt, sanoo Poliisihallituksen ylitarkastaja Mikko Cantell. Esimerkiksi monet kaikenikäisille sallitut pelit sisältävät lisämaksuja.

Poliisihallitus on linjannut, että loot boxit sopivat arpajaisten määritelmään, jos ne täyttävät tietyt kriteerit. Niitä pitää pystyä ostamaan oikealla rahalla, niiden voitto täytyy perustua sattumaan ja niistä voitettavat tavarat on mahdollista vaihtaa rahaksi.

Pelien julkaisijat tarvitsisivat tavara-arpajaisluvat. Käytännössä yhdelläkään julkaisijalla ei ole kuitenkaan sellaista.

Vaikka monien pelien loot boxit täyttävät arpajaisten määritelmän, arpajaishallinto ei ole vielä puuttunut aktiivisesti näiden pelien toimintaan.

Pitää muistaa, että arpajaishallinto ei tee esitutkintaa, mutta se voi pyytää muuta poliisia auttamaan, Cantell toteaa.

Arpajaishallinto on kuitenkin tehnyt yhteistyötä muiden Pohjoismaiden poliisien kanssa ilmiön seuraamisessa. He ovat esimerkiksi pyrkineet tekemään yhteistyötä peliyritys Valven kanssa. Valve pyörittää yhtä suurimmista verkon pelikaupoista, Steamia.

Lisämaksut eivät ole katoamassa

Miro Harju toivoo nykyistä tiukempaa valvontaa loot boxeille.

– Valvontaelin voisi vähentää pelifirmojen kunniattomia toimintamalleja. Pitää varmistaa, että pelaajat saisivat paremmin rahoilleen vastinetta.

Lisämaksut ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen digipeleihin, sillä ne tuottavat pelifirmoille paljon rahaa. Esimerkiksi Activision-Blizzard, yksi suurimmista pelijulkaisijoista, teki vuonna 2017 yli neljä miljardia dollaria tuottoa erilaisilla pelinsisäisillä maksuilla.

Loot boxit ja muut pelien sisäiset maksut voivat aiheuttaa ongelmia myös perheille. Harju muistelee tapausta, jossa hänen nuorempi veljensä oli kopioinut isänsä luottokortin tiedot, ja laittanut ne pelikonsoliin. Sen jälkeen hän käytti muutamassa päivässä yli tuhat euroa pelien sisäisiin ostoksiin.

– En usko, että hän ymmärsi kuinka isoista rahasummista oli kyse, Harju sanoo.

Miro Harjun nimi on muutettu jutun arkaluonteisuuden vuoksi.