Ilmastotoimet eivät kiinnosta suomalaisia enää yhtä paljoa, kuin eduskuntavaalien 2019 alla. Tämä käy ilmi tuoreimmasta Ilmastobarometrista. Kyselyssä selvitetään suomalaisten kiinnostusta ilmastotoimia ja ilmastonmuutosta kohtaan vaalien alla.

Sanna Marinin (sd) hallituskauden aikana on eletty koronakriisissä ja seurattu Ukrainan sotaa. Kriisit ovat vieneet huomion kauemmas ilmastonmuutoksesta. Tämä
huolestuttaa eduskuntavaaliehdokkaita.

– Koska nykyisen hallituskauden aikana on eletty monia kriisejä, ihmisiä on kiinnostanut enemmän välittömät uhat. Nyt kiinnostaa Nato, Venäjä, ja muut enemmän arjessa näkyvät asiat, kertoo vihreiden eduskuntavaaliehdokas Riina Bhatia.

Huoli on herännyt myös vähemmän ilmastotoimista tunnetuissa puolueissa.

– Jos minulla olisi taikasauva, heilauttaisin sitä niin, että ihmiset ymmärtäisivät ilmastonmuutoksen olevan asia, jota ei voi odottamalla parantaa, toteaa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Maaret Castrén.

Ilmastobarometrin mukaan kiinnostus äänestää ilmastoasioita esillä pitävää ehdokasta on vähentynyt. Vuonna 2019 luku oli 44 prosenttia, nyt 32 prosenttia.

Nyt osa ehdokkaista pohtii, miten ilmastohuoli saataisiin jälleen kansalaisten puheenaiheeksi.

– Vihreissä on puhuttu siitä, mitä tekoja pitää tehdä vahvemmin ja näyttää, että muutos on mahdollinen. Itse puhun siitä, miten meidän elämämme muuttuu konkreettisesti ilmastonmuutoksen takia, Bhatia kertoo.

Castrén pitää merkittävänä yksittäisen edustajan esimerkkejä ilmastotoimista.

– Asian voi paneeleissa nostaa itse esiin, sanoo Castrén.

Castrén kannattaa myös somekirjoituksia aiheesta. Yhä useampi ehdokas keskittää vaalikampanjansa someen.