Kaikki eivät välttämättä tunnista olevansa ihmiskaupan uhreja tai hyväksikäytön kohteita Suomessa.

–Ihmiskauppa on tyypillisesti piilorikollisuutta, joka ei välttämättä tule viranomaisten tai muiden ihmisten tietoon. Sen moninaiset ilmenemismuodot, kuten uhrin alisteinen asema sekä fyysiset rajoitukset tai eristyneisyys, tekevät tunnistamisesta vaikeaa, kertoo THL:n asiantuntija ja väitöskirjatutkija Lotta Mäkipää.

Suomeen kohdistuu voimakasta muuttoliikettä, ja monet tulevat tänne työn perässä. Mäkipään mukaan väliin voi kuitenkin tulla jonkinlainen agentti tai muu toimija, joka järjestää asiat Suomessa maksua vastaan. Maksu voi olla suuri, jolloin muodostuu velkasuhde.

Mäkipään mukaan yleisimmin Suomessa tunnistettuja ihmiskaupan muotoja ovat työperäinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitot sekä seksuaalinen hyväksikäyttö, johon kuuluu muun muassa paritus ja pakotettu prostituutio. 

– Lisäksi ihmiskaupan muotoja ovat rikolliseen toimintaan pakottaminen, kerjäämiseen pakottaminen ja elinkauppa, mutta niitä on Suomessa toistaiseksi tunnistettu vähemmän. 

Työperäisen ihmiskaupan tyypillisiä merkkejä voivat olla esimerkiksi erittäin pitkät työvuorot sekä asuminen työpaikalla tai työnantajan järjestämässä asunnossa. Hälyttäviä merkkejä ovat myös rajoitukset rahan käyttöön, omaan passiin tai muihin matkustusasiakirjoihin, liikkumiseen tai yhteydenpitoon. Uhriksi voi joutua myös Suomessa syntynyt, suomalaistaustainen henkilö, Mäkipää toteaa.

– Ulkopuolisen on usein vaikea havaita näitä tilanteita. Ihmiskauppa ei yleensä näy päällepäin. 

–Jos epäilys herää, on tärkeää luoda keskusteluyhteys mahdolliseen uhriin. Uhria voi neuvoa ottamaan yhteyttä esimerkiksi rikosuhripäivystykseen tai ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Ihmiskaupasta irtautuminen on vaikeaa ja se onnistuu harvoin yksin

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue VAKE alkaa tarjota maksutonta koulutusta ihmiskaupan tunnistamiseen. Koulutus on suunnattu sosiaalialan työntekijöille ja muille asiakastyötä tekeville. Lisäksi käyttöön tulee käsikirja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen.

Sosiaalityöntekijä ja hankevastaava Marjukka Nyström kertoo tiedotteessa, että ihmiskaupasta irtautuminen on vaikeaa ja se onnistuu harvoin yksin. Kaikki eivät myöskään välttämättä tunnista olevansa ihmiskaupan uhreja tai hyväksikäytön kohteita. Uhrien tunnistaminen on tärkeää, jotta heitä voidaan tukea irtautumisessa ja antaa oikea-aikaista apua kokemuksista toipumiseen.