Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtaja Anneli Iltanen toteaa, että esteettömyysratkaisut eivät ole aina loppuun asti mietittyjä näkövammaisten kannalta. Muutoin esteettömässä ympäristössä ongelmaksi saattaa muodostua esimerkiksi ilmoittautumislaite, joka ei ole saavutettava.
Näkövammaisia koskevia kohtia rakennus- ja lainsäädännössä on vähän.
– Edelleen esteettömyys on aika paljon sitä, että on otettu huomioon pyörätuolin käyttäjät, mikä on hieno asia. Täytyisi kuitenkin muistaa, että on muitakin vammaryhmiä, joiden esteettömyysasiat tulisi olla kunnossa.
Iltanen kertoo, että esteettömyyssäädökset eivät koske yksityistä puolta. Kohteiden täytyy tehdä esteettömyysselvitys, mutta laki ei velvoita toteuttamaan sitä.
Helsingin kaupungin esteettömyysasiamies Pirjo Tujula tunnistaa ongelman.
– Kaikkien merkittävien rakennushankkeiden täytyy tehdä kanssani esteettömyysselvitys saadakseen rakennusluvan. Käyn suunnitelmat läpi pääsuunnittelijan kanssa. Suurin haaste on se, kenen vastuulla on, että ratkaisut tehdään kuten on suunniteltu.
Tujula on toiminut Helsingin esteettömyyden parissa 17 vuotta. Hän on työskennellyt aiemmin Helsinki Kaikille- esteettömyysprojektissa, esteettömyydestä vastaavana pysyvänä projektijohtajana sekä nyt asiamiehen toimessa.
Tujula kertoo pyrkivänsä ajamaan kohteille laajempaa esteettömyyttä kuin rakennusvaatimukset edellyttävät.
Huomioiminen on parantunut, mutta tehtävää riittää
Huonoista esteettömyysratkaisuista puhuttaessa Pirjo Tujula naurahtaa niitä riittävän. Hänen mukaansa liikkuminen aiheuttaa tarpeettomia vaikeuksia näkövammaisille.
Esimerkiksi tietyöt ja rakennuskohteet voivat aiheuttaa tutulle reitille kaatumis- tai törmäysriskejä. Tujula painottaa, että kaupungin tulisi tiedottaa muutoksista paremmin.
Suomalainen talvi tuo omat lisähaasteensa. Lumen peittäessä reunakivet alleen ei valkoisella kepillä enää erota missä kohdin jalkakäytävä vaihtuu ajoradaksi.
Tujula kokee asenteiden parantuneen, mutta töitä riittää yhä. Jotkut kokevat esteettömyysvaatimukset välttämättömänä pahana.
– Esteettömyysasiamiehen paras ominaisuus on paksu otsalohko. Pitää jaksaa lyödä päätä seinään ja pysyä tiukkana.
Anneli Iltanen on yhtä mieltä asenteiden parantumisesta, vaikka toteaakin vammaisuuden tuntuvan joistakin pelottavalta.
Aina voi kysyä, tarvitsetko apua, jos huomaa näkövammaisen olevan hankaluuksissa.
– Pienikin huomaavaisuus helpottaa valkoisen kepin kanssa liikkuvan matkaa. Vaikkapa polkupyörää tai sähköpotkulautaa ei tulisi koskaan jättää keskelle jalankulkuväylää.
Esteettömyys on nykyisin huomioitu aina kaavoituksesta lähtien. Esimerkiksi alueet, joilla on runsaasti palveluita, määritellään esteettömyydeltään erikoistason kohteiksi. Tällöin muun muassa vaatimukset valaistuksen voimakkuuden ja opasteiden suhteen ovat tiukemmat.