Nuoret kaipaavat vaalikampanjalta ytimekkyyttä ja realistisuutta. Teemojen ei tarvitse olla ihmeellisiä, kunhan lupauksissa pysytään. Puolueen yhteinen vaalikampanja tehoaa paremmin kuin yksityishenkilön. Nämä ilmenevät 360° journalismia -median teettämästä Instagram-kyselystä.
Vasemmistoliiton ehdokas Antti Hyyryläisen kampanjassa nuoret näkyvät teemoissa, mutta kampanjaa ei ole tehty varta vasten heitä kiinnostavaksi. Hän pyrkii vetoamaan ihmisiin aidolla keskustelulla ja väistää sosiaalisen median lähes kokonaan.
– Mahdollisesti menetän nuorten ääniä sosiaalisen median käytön vähäisyyden takia, hän pohtii.
Puolueet eivät halua kampanjoillaan astua poliittisten nuorisojärjestöjensä varpaille vaan tukevat niitä. Nuorisojärjestöt tekevät töitä nuorten äänestysprosentin nostamiseksi ja politiikan kiinnostavuuden lisäämiseksi.
– Nuoret ovat parhaita asiantuntijoita oman näköiseensä poliittiseen toimintaan, muistuttaa Hyyryläinen.
Vilja, Kaisla ja Hilla olivat kuuntelemassa ilmasto- ja luontovaalitenttiä Sanomatalolla Helsingissä.
Nuoren yhteiskunnallinen kipinä syttyy tai sammuu hetkessä
Varhain politiikasta kiinnostunut Aleksi Kurki (kok.) ajattelee nuorten olevan tärkeässä roolissa yhteiskunnallisissa asioissa, vaikka ikäryhmä on aliedustettuna päätöselimissä. Parikymppisenä poliitikkona hän näkee vastuun antamisen ja avoimen viestinnän keinoina nuorten aktivoimiseksi.
– Aluevaaleissa nuorille lähetettiin äänestämiseen kannustava tekstiviesti, mikä vaikutti positiivisesti äänestysprosenttiin, hän kertoo.
Nuorten yhteiskunnallinen tieto pohjautuu lähinnä koulun yhteiskuntaoppiin ja puolueiden sosiaalisen median sisältöön. Tällöin osa kokee äänestämisen etäiseksi.
Kurki korostaa nuorten äänestysaktiivisuuden merkitystä vaaleissa.
– Voimme jättää hyvästit demokratiallemme, jos emme saa nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, Kurki toteaa.
Politiikan isot kohut tiedetään ja lupaukset muistetaan nuorten keskuudessa, mutta kiinnostusta syvempään perehtymiseen ei monella ole. Somekyselyn mukaan opiskelijoiden arvostaminen ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen tuovat ääniä, ei riiteleminen tai kapulakielinen vaalistrategia.
Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin (prosentteina)
Kokevat yhteiskunnalliset asiat vaikeiksi (prosentteina)
Aikovat äänestää eduskuntavaaleissa (prosentteina)
Kokevat vaalikampanjan vaikuttavan äänestyspäätökseen (prosentteina)
Lähde: 360° journalismia –median somekysely.