Odottelen sateenvarjoni alla, kun edellisen vuoron saunojat valuvat raukeina ulos vanhasta hirsirakennuksesta. On maanantai-ilta idyllisellä puutaloalueella Helsingin Meilahdessa ja illan viimeinen saunavuoro Kaurilan saunalla on alkamaisillaan.

Saunan omistaja ja emäntä Saara Lehtonen toivottaa kymmenpäisen naisjoukon tervetulleeksi. Joukossamme on keski-iän ylittäneitä ja kolmekymppisiä. Itseäni lukuunottamatta kaikki muut ovat tulleet porukalla tai ystävän seurassa.

Astumme kynttilöiden valaisemaan pimeään pukuhuoneeseen. Riisuudumme ja sukellamme Lehtosen perässä vanhan saunan ylimmille lauteille.

Lehtonen heittää löylyä ja hämmentää kiukaan hohkaavaa hiillosta. Hän saunottaa henkilökohtaisesti kaikki Kaurilan saunan vuorot ja elää ja hengittää saunakulttuuria joka solullaan.

2010-luku toi julkiset saunat Helsinkiin

Saunominen on nyt pop. Helsinkiin on 2010-luvulla avautunut tasaiseen tahtiin uusia julkisia saunoja. Myös nuoret aikuiset ovat löytäneet yhteissaunomisen ilot.

– Ennen julkisissa saunoissa kävi lähinnä vanhoja kantapeikkoja. Nyt mukaan on tullut nuoria aikuisia. Se on positiivinen muutos, sanoo Katariina Styrman Suomen Saunaseurasta.

Kaurilan sauna avasi ovensa yleisölle kymmenen vuotta sitten, kun helsinkiläiset saunoivat vielä kerrostalokotiensa sähkösaunoissa. Saunoja on Suomessa eri arvioiden mukaan kahdesta kolmeen miljoonaa. Niistä suurin osa on yksityisiä huoneisto- ja pientalosaunoja sekä kesämökkien rantasaunoja. Helsingissä julkisia saunoja oli Kaurilan saunan aloittaessa vain kourallinen, ja nekin lähinnä vannoutuneimpien saunafanien käytössä.

Myös Saara Lehtonen on huomannut saunakulttuurin muutoksen.

– Alussa oli hankalaa. Suomalaiset halusivat silloin vielä saunoa kotonaan. Julkiset saunat olivat aiemmin lähinnä fanaatikkojen kokoontumispaikkoja, Lehtonen sanoo.

Vuonna 2013 urbaani saunaskene koki muutoksen, kun Kulttuurisauna avasi ovensa Helsingin Merihaassa. Viimeistään vuonna 2016 auennut Löyly muutti helsinkiläisten käsityksen yhteissaunomisesta.

Muistan itsekin kiinnostuneeni julkisista saunoista, kun ensimmäisen kerran vierailin Kulttuurisaunassa kesällä 2014. Saunoista on sittemmin tullut ikäpolvelleni täysin varteenotettava vapaa-ajanviettopaikka baarien ja ravintoloiden rinnalle.

Yhteissaunominen on yhteisöllistä ja ekologista

Tutkija Laura Seesmeri on tarkastellut väitöskirjassaan suomalaisten saunakokemuksia. Hän arvelee saunabuumin liittyvän uusiin asumisen trendeihin ja haluun kokea yhteisöllisyyttä kaupungeissa. Tarve käpertyä kotiin ydinperheen kesken on vähentynyt. Yhteisöllisyyttä haetaan nyt kodin ulkopuolelta ja siihen tarpeeseen yhteissaunat vastaavat mainiosti.

Seesmerin mukaan sodan jälkeen syntyneellä, maalta kaupunkiin muuttaneella sukupolvella on ikävät muistot siitä, kun heidät lapsena pakotettiin yhteissaunoihin. Tälle sukupolvelle ajatus korttelisaunasta ei ole yhtä eksoottinen ja houkutteleva kuin nuoremmille kaupunkilaisille, jotka ovat saunoneet lapsuutensa kerrostaloasuntojen saunoissa. He kaipaavat nyt alkujuurille puulämmitteisiin saunoihin.

Seesmerin mukaan julkiset saunat myös pidentävät yhteissaunomisen sesonkia, kun porukalla voi nyt saunoa vuoden ympäri.

Julkisten saunojen käyttöä puoltaa Seesmerin mukaan myös ympäristönäkökulma. Yhteissauna voi olla puhtaasti ekologinen valinta. Yksittäisen sähkösaunan lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa ja tuntuu usein myös sähkölaskussa.

Saunassa ei tarvitse suorittaa

Kaurilan sauna on siitä poikkeuksellinen, että lippuja kullekin saunavuorolle myydään vain kymmenen kappaletta. Sauna ei kokonsa puolesta vedä isompaa joukkoa kerralla ja Lehtonen haluaa pitää saunavuorot intiimeinä.

Liput saunavuoroille pitää ostaa netistä etukäteen. Lehtosen mukaan kävijät ovat pikkuhiljaa tottuneet käytäntöön.

– Piti kouluttaa ihmiset siihen, että tästäkin maksetaan etukäteen, ihan kuten Finnkinossa.

Lehtosen mukaan sauna tarjoaa kiireettömän paikan oman itsen hellimiseen. Siellä ei tarvitse suorittaa.

Istumme kylki kyljessä ja hikoilemme kosteissa löylyissä. Koen yhteenkuuluvuutta kanssasaunojiini, vaikka he ovat kaikki minulle entuudestaan tuntemattomia. Lehtonen on huomannut, että joka saunavuorolla tapahtuu ryhmäytyminen.

– Ihmiset ovat lauteilla auki. Puhe ja tarinat lähtevät pulppuamaan.

Olo on raukea ja rento, kun parin tunnin jälkeen puen vaatteet ja astun pimeään iltaan. Lähtiessäni kiitän muita saunojia. Tottakai minä heitä kiitän, olivathan he tärkeä osa saunakokemustani. Vaikka enhän edes tiedä heidän nimiään.