Iso askel optiikkateknologiassa – tavoitteena , että lasit kestävät koko eliniän

Tähän asti likinäköisyyttä, hajataittoa ja karsastusta on jouduttu korjaamaan useilla eri silmälaseilla. Uusi innovaatio tähtää lisäämään käyttäjämukavuutta ja vähentämään silmiin kohdistuvaa rasitusta.

Suomessa on kehitelty autofokuslasit, joiden linssit tarkentavat katseen automaattisesti kohteen etäisyyden mukaan. Tämä on verrattavissa puhelimen kameran vastaavaan toimintoon, jossa linssi tarkentuu tarpeen mukaan lähelle tai kauas.

Linssit adaptoituvat automaattisesti myös esimerkiksi ikänäön tarpeisiin. Suunnittelussa onkin tavoitteena, että yhdet lasit kestävät koko eliniän. Lasit kestävät käytössä pitkään, koska linssejä ei tarvitse uusia näön muuttuessa.

Suomalainen startup Pixieray tuotteistaa parhaillaan teknologiaa ja valmistautuu silmälasien ensimmäisen version julkaisuun. Pixieray on vuonna 2021 perustettu startup-yritys, joka on kerännyt yli kolmen miljoonan euron rahoituksen kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta.

Pixierayn muotoilujohtajan Timo Yliluoman mukaan silmälasit ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samankaltaisina jo satoja vuosia. Niissä on kehys, joka kannattelee linssiä silmän edessä.

– Teemme samaa, mutta uudenlaista teknologiaa hyödyntäen, sanoo Yliluoma.

 

Hän on Aalto-yliopistosta valmistunut teollinen muotoilija ja on aiemmin suunnitellut muun muassa kelloja sekä VR-laseja.

Uuden teknologian hyödyntäminen silmälaseissa ei ole uusi idea. Esimerkiksi Google esitteli jo vuonna 2012 niin sanotut lisätyn todellisuuden silmälasit. Niiden myynti kuluttajille lopetettiin kuitenkin kolme vuotta myöhemmin. Myös Microsoft toi markkinoille älylasit vuonna 2017.

Silmälasien protoyyppejä esillä

Toimiston seinältä löytyy prototyyppejä kehityksen eri vaiheista. Oikealla ylhäällä on silmälasien uusin versio.

– Emme tee perinteisiä älylaseja siinä mielessä, että meillä ei ole näyttöjä, kameraa tai audiota. Meidän tuotteen keskiössä on näkökyvyn parantaminen ja arkielämän helpottaminen, sanoo Yliluoma.

Lisätyn todellisuuden tuomisen sijaan tarkoitus on nyt vastata kaikentasoisen näkökyvyn tarpeisiin. Suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään kahta keskeistä teknologiaa.

– Meidän silmälasien kehyksessä on reaaliaikainen silmänliikeseuranta, joka pystyy havainnoimaan, kuinka kauas ihminen katsoo – kauas, lukuetäisyydelle vai kenties vielä lähemmäs.

Lisäksi silmälaseissa on dynaaminen linssi, joka perustuu nestekideteknologiaan.

 – Silmänliikeseuranta syöttää reaaliaikaisesti tietoa linssille, joka tarkentuu katseluetäisyyden mukaan ja näin luodaan autofokuslasit.

 

Markkinoilla on Yliluoman mukaan tuotteita, joista voi nappia painamalla käynnistää digitaalisen linssin. Se muistuttaa moniteholinssiä, jota ohjataan manuaalisesti kädellä.

– Kukaan ei ole kuitenkaan onnistunut tekemään vastaavaa autofokuslasia. Meille on tärkeää, että linssin tarkennuksen ohjaus tapahtuu automaattisesti.

Silmälasit sisältävät huomaamattoman akun. Akku tuo tietyn teknisen käyttöiän, mutta tuote on suunniteltu niin, että sen voi huoltaa. Silmälasien integroituun latausteknologiaan on parhaillaan patentteja vetämässä.

Silmälasien historiaa

  • Ensimmäinen kirjallinen maininta suurentavasta linssistä on 1200-luvulta.
  • Varhaiset niitti- ja kaarisilmälasit olivat sangattomia.
  • 1700-luvulla korvien taakse asettuvat sangat mahdollistivat lasien pysymisen päässä.
  • 1800 -luvulla muotiin tuli huomaamaton monokkeli.
  • 1900-luvulla sangalliset silmälasit yleistyivät teollistumisen myötä.

Lähde: Teemu Karjalaisen opinnäytetyö Paniikki ja kuinka siitä syntyi silmälasit