Helsingin Jokereiden kannattajayhdistyksen Eteläpääty ry:n boikotti oli Suomessa ennennäkemätön. Boikotti otti kantaa Valko-Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja ihmisoikeusloukkauksiin.
– Suomessa kannattajaryhmät ovat olleet perinteisesti varsin epäpoliittisia. Jokerikannattajien boikotti on siinä mielessä varsin uusi avaus, urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen sanoo.
Boikotointi ei ole uusi vaikuttamisen keino kannattajaryhmien keskuudessa. Kannattajaryhmien kritiikki on kuitenkin aiemmin kohdistunut ensisijaisesti seurajohdon toimiin.
Boikotti oli samalla poliittinen ja henkilökohtainen
Eteläpääty ry:n hallitus teki päätöksen Jokereiden kotiotteluiden boikotoinnista, kun Jokereiden ja Dinamo Minskin välisen ottelun siirtämisestä ei päästy sopuun. Eteläpäädyn boikotti raukesi, kun Minskissä pelattavaksi suunniteltu ottelu peruttiin.
– Yhdistyksemme jäsenet tuntevat henkilökohtaisesti ihmisiä Minskistä. Tunnen esimerkiksi henkilön, jonka kaveriporukasta poliisit ovat pahoinpidelleet ja jopa raiskanneet ihmisiä, Eteläpäädyn kannattajakatsomossa toimintaa johtava Roope Räty sanoo.
Jokereiden KHL:ssä pelaamiseen liittyy paljon muutakin kuin jääkiekkoa. Kannattajaryhmille tärkein asia on kannatettava seura. Eteläpääty ei ole tässä suhteessa poikkeus.
– Jos Jokerifaneista jotkut hyväksyisivät esimerkiksi Venäjän tai Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia, on heitä tuskin edes yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä. Ensisijainen tehtävämme ei ole vaikuttaa näihin asioihin. Minskin kohdalla koimme, että jotain on pakko tehdä, Räty sanoo.
Kannattajaryhmä menetti kokonaisia ikäluokkia
Kun Jokerit siirtyi KHL:ään, kannattajaryhmästä poistui kokonaisia ikäluokkia.
Epävarmemmat kannattajat poistuivat toiminnasta, koska heidän kaveriporukkansa ryhmän sisällä hajosi.
Osa toiminnan jättäneistä kannattajista mieltää itsensä sydämeltään Jokereiksi, mutta KHL-siirto soti vahvasti heidän arvomaailmaansa vastaan. Räty ymmärtää heidän ratkaisunsa. Näiden kannattajien perään ei kuitenkaan Eteläpäädyssä enää haikailla.
Rädyn mukaan kannattajaryhmän mielipiteet esimerkiksi Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteeseen liittyen tulevat paremmin kuulluksi, kun kannattajat ovat näkyvässä kannattajatoiminnassa mukana.
– Jos emme olisi mukana kannattajatoiminnassa millään tavalla ja olisimme sitten ilmoittaneet boikotista, ei se olisi kiinnostanut ketään.
Suomessa kannattajaryhmien kokoa ei varsinaisesti ole tutkittu. Yleinen trendi näyttäisi kuitenkin Lavikaisen mukaan olevan kannattajaryhmien maltillinen kasvu.
Kasvu saattaa kuitenkin olla sidonnainen seuran menestykseen ja joukkuekohtaiset erot ovat kannattajaryhmien koon kehityksessä merkittäviä.