Suomen eläkejärjestelmä niittää kehuja maailmalla

Kansainvälisen eläkevertailun kärkeen Suomen edelle sijoittuivat Islanti, Hollanti, Tanska ja Israel.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut viidenneksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa.

Suomen sijoitus parani kaksi sijaa viime vuodesta laskentatavan muutoksen vuoksi. Suomen kokonaispisteet nousivat, koska vertailussa painotetaan aiempaa enemmän vahvaa ansiosidonnaista eläketurvaa.

Maailman parhaaksi eläkejärjestelmäksi valittiin toistamiseen Islanti. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuvat vertailussa vuosikausia pärjänneet Hollanti ja Tanska. Suomen edelle mahtuu myös Israel.

– Kokonaisuus on lukuisten indikaattorien summa, mutta kolmen kärkeä yhdistää antelias eläke. Tanskassa, Alankomaissa ja Islannissa on suhteellisen korkea kaikille maksettava kansaneläke, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.

Vertailun kärkimaa Islanti keräsi 84,7 pistettä, kun taas Suomen pistepotti jäi 77,2:een.

Suomalainen eläketurva luotettavin, mutta kehitettävää on

Suomen järjestelmä sai parhaimmat pisteet eläkkeiden hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Suomalaista järjestelmää kehuttiin etenkin, koska eläkekertymä seuraa mukana työpaikan vaihdoista huolimatta ja sen määrän voi tarkistaa milloin vain työeläkeotteelta.

Vertailussa Suomen eläkejärjestelmän kehityskohteiksi nostettiin minimieläketurvan parantaminen, kotitalouksien säästämisaste, työeläkemaksujen rahastointiasteen nostaminen sekä eläkeoikeuden jakaminen.

– Päättäjien on tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että eläkejärjestelmiä tuetaan, kehitetään ja säännellään hyvin, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja, tohtori David Knox tiedotteessa.

– Ihmiset ovat ottaneet enemmän vastuuta eläkesäästämisestään jo jonkin aikaa. Ympäristö on yhä monimutkaisempi ja epävakaampi korkean inflaation, nousevien korkojen ja epävarmojen taloudellisten olosuhteiden keskellä.

Eläketurvakeskuksen Vidlund muistuttaa, että vähimmäiseläketurva on muutakin kuin vain maksettavat eläkkeet. Siihen vaikuttavat myös erilaisten palveluiden saatavuus ja niiden hinta eläkkeensaajille. Vaikka sitä ei raportissa mitata, on se Vidlundin mukaan keskeinen osa-alue, joka todellisuudessa vaikuttaa pienituloisten eläkeläisten asemaan yhteiskunnassa.

­Mikäli pystymme parantamaan suhteellista asemaamme väestön ikärakenteen muutoksen, eläkevarojen määrän, rahastoitavan maksutulo-osuuden sekä julkisen velan ja talouskasvun osalta, voimme Vidlundin mukaan mahdollisesti parantaa sijoitusta ja vähintäänkin säilyttää asemamme.

Vuosittain toteutettava Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailu järjestettiin neljättätoista kertaa ja mukana oli 44 maata. Vertailun maat kattavat yhteensä yli neljän miljardin ihmisen eläketurvan.