Helsingin kaupungin nuorisotyö on alkanut elpymään koronaviruspandemian aiheuttamista vaikeuksista. Viime vuoden aikana nuorisotalojen kävijämäärät ovat pikkuhiljaa palanneet normaaliin.

— Palautuminen kesti aika pitkään. Nyt näyttää siltä, että nuorisotaloilla on suurin piirtein yhtä vilkasta kuin ennen koronan alkua, kertoo Helsingin kaupungin nuorisoasianjohtaja Mikko Vatka.

Koronarajoituksien päätyttyä nuorisotalot olivat melko tyhjillään. Nuoret eivät palanneet tiloihin itsenäisesti, ja tilanne on vaatinut työntekijöiltä nuorten aktivoimista.

— Osa nuorisotaloista on ollut todella suosittuja. Osassa kävi niin, että siellä oli tietty vakiokävijäkunta. Kun he kasvoivat siitä vanhemmiksi, niin uusia ei tullutkaan yhtä nopeasti tilalle.

Nuorilla on vaikutusvaltaa toiminnassa

Osa korona-ajan toimintamalleista on edelleen käytössä, ja verkossa tehtävästä työstä tuli arkipäivää. Jalkautuvaa eli kaupungilla liikkuvaa nuorisotyötä lisättiin korona-aikana. Vatkan mukaan sitä tehdään edelleenkin yhtä aktiivisesti.

Nuoret voivat olla osana osallistuvaa budjetointia, osallistua juttujen tekoon Nuorten Ääni -toimituksessa, tehdä aloitteita ja vaikuttaa myös opiskelijakuntien sekä eri järjestöjen kautta.

— Oleellinen juttu on se, että nuorisotyö on oikeasti nuorten näköistä ja he tekevät sitä itse.

Nuoret tietävät parhaiten, mitä he haluavat ja kaipaavat. He ovat korona-ajan jälkeen aktiivisesti toivoneet tapahtumia.

Helsingin kaupunki järjestää leirejä ja muita tapahtumia nuorille heidän toiveidensa mukaisesti.

Vaikka nuorisotyö on palannut normaaliin, Helsingin kaupunki jatkaa sen kehittämistä. Kehityskohtia ovat toiminnallisuus ja vetovoimaisuus. nuorisotyön pitää sopeutua nuorten elämäntyyliin ja tapoihin.

— Kyllä meillä vieläkin on sellainen olo, että me haluamme kehittää nuorisotalojen toimintaa ja myös markkinoida paremmin, Mikko Vatka kertoo.

Helsingissä nuorisotoiminnan vetovoima ei ole kasvanut samalla vauhdilla kuin nuorten määrä.