Finanssivalvonta (Fiva) antoi viime vuonna nuhteet työeläkeyhtiöille yrittäjän työtulojen vahvistamisen puutteellisesta arvioinnista. Fiva katsoo työeläkeyhtiöiden mahdollistavan yrittäjien alivakuuttamisen. Yrittäjien maksaessa liian matalia vakuutusmaksuja, valtio maksaa puuttuvan osuuden yrittäjien eläkkeistä.

Valtion maksettavaksi jää noin kolmasosa kaikista yrittäjien eläkemenoista, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista. Määrän on arvoitu olevan noin 400 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Eläkeyhtiöt toivovat tarkennuksia yrittäjän työtulon määrittelyyn

YEL-työtulo tulee vahvistaa sen perusteella, mikä on yrittäjän työpanoksen arvo. Työpanoksen arvo on epämääräinen käsite ja siihen on haluttu tarkennuskriteereitä, millä sitä voidaan arvioida paremmin ja yhdenmukaisemmin, Eläketurvakeskuksen (ETK) lakimies Anniina Alaluusua-Listola toteaa.

– ETK:n soveltamissuosituksissa niitä on toki ollut, mutta käytäntö on lipsunut siihen suuntaan, että yrittäjä on itse ehdottanut työtuloa ja se on hyväksytty.

Eläkelaitokset ovat toivoneet tarkempia kriteereitä, jotta sen soveltaminen ja työtulon määritteleminen olisi kaikissa eläkeyhtiöissä yhdenmukaisempaa, Alaluusua-Listolan mukaan.

YEL-uudistus jakaa yrittäjien näkemyksiä

Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden päällikkö Harri Hellstén näkee yhtenä YEL-uudistuksen parannuksena nykytilaan sen, että jatkossa eläkeyhtiöiden tulisi perustella YEL-työtulopäätökset.

– Tämä parantaisi merkittävästi yrittäjän oikeusturvaa. YEL-vakuuttamispäätöksiä ei saa huitaista.

Eläkeyhtiöt tarkastavat jo YEL-työtuloja. Finanssivalvonta huomautti kesällä 2021, ettei toimeenpanossa eläkeyhtiöissä ole tehty laissa edellytettyä tapauskohtaista harkintaa, Hellstén sanoo.

Uudistus asettaa rajoituksia sille, kuinka paljon eläkeyhtiöt voivat nostaa työeläkevakuutusmaksuja. Esityksen mukaan ensimmäisessä lain voimaan tulon jälkeen tehtävässä tarkastuksessa korotus YEL-työtuloon voisi olla korkeintaan 8000 euroa tai 20 prosenttia vuodessa.

– Ilman uudistusta YEL-korotus voisi olla vaikka 200 prosenttia tai mitä vain, Hellstén toteaa.

Osa pienyrittäjistä on huolissaan siitä, kuinka he pitävät toiminnan kannattavana työeläkevakuutusmaksujen noustessa.

– Me näemme huolen pienempänä, koska esitetty muutos ei automaattisesti nosta kenenkään eläkevakuutusmaksuja. Jos työpanoksen arvo on pieni esimerkiksi osa-aikaisuuden vuoksi tai sen takia, että myyntiä ei ole, tulee YEL-työtulon uudistuksen jälkeenkin olla matalalla tasolla, Hellstén sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriölle luovutetussa YEL-uudistusta vastustavassa adressissa on 67 000 allekirjoitusta. Suomen Yrittäjät on tavannut adressin tekijöitä. Yrittäjien huolet tulee ottaa huomioon ja viemme niitä eteenpäin, kun esitystä käsitellään eduskunnassa, Hellstén sanoo.