Itä-Suomessa esiintyvä järvilohi on yksi Suomen uhanalaisimmista kalakannoista. Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Matti Janhusen mukaan kannan tulevaisuuden suhteen liikutaan veitsen terällä.

– Koko kannan jatkuminen on yksittäisten kalojen varassa, hän sanoo.

Kantaa yritetään elvyttää viljelyn avulla. Kaloja on saatu kuitenkin esimerkiksi tänä vuonna viljelytarkoituksiin todella vähän. Vuosi on huonoin pitkään aikaan. Yksittäiselläkin kalastajalla on näin ollen iso merkitys kannan jatkumisessa.

– Jokainen kala on korvaamattoman arvokas järvilohen tulevaisuudelle, Janhunen toteaa.

Tilastot eivät olet täydellisiä

Kalastuksen suosio kasvoi nopeasti viime vuonna. Tänä vuonna se on lisääntynyt entisestään.

­– Kalastuksen katsottiin lisääntyneen lyhyessä ajassa 17 prosenttia valtion vesillä vuonna 2020, sanoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Alholm.

Suosion nousu on esimerkiksi lisännyt roskaantumista joillain alueilla. Luvaton kalastus tai salakalastus ei kuitenkaan näytä lisääntyneen korona-aikana. Kaikki tapaukset eivät tietenkään tule valvonnan tietoon.

Luken tutkija Janhunen toteaakin, että esimerkiksi Pielisjoelle on päässyt muodostumaan kulttuuri, jossa joesta kalastetaan surutta. Hän on viime vuosina tutkinut järvilohikannan tilannetta nimenomaan Pielisjoella.

Joella kalastamista pyritään vähentämään esimerkiksi kieltämällä kalastus tietyillä alueilla sekä syksyllä reilun kahden kuukauden mittaisella rauhoitusajalla.

Useilla kalakannoilla on vaikeuksia

Kalastuksen piiriin on tullut uusia ja kokemattomampia ihmisiä aiempaa enemmän, mutta varsinaisten rikkeiden suhteellinen määrä ei ole noussut. Rikkeisiin syyllistyi Metsähallituksen tilastojen mukaan noin 10 prosenttia kalastajista vuonna 2020.

Näitä voivat olla esimerkiksi kalastusluvan puuttuminen tai vääränlaiset pyydykset, kuten verkot. Tapaukset voivat johtua myös puhtaasta huolimattomuudesta.

Janhunen toivoo, että jokainen kalastaja tiedostaisi oman roolinsa kokonaisuudessa. Uhanalaisia kalakantoja on Suomessa useita.

– Esimerkiksi saimaannorpalla menee paljon paremmin kuin monilla Suomen vaeltavilla taimen- tai lohikannoilla, Janhunen sanoo.

Kalaa on vuosikymmeniä pidetty ikään kuin loppumattomana luonnonvarana. Nyt eläinlajien arvo tulisi tiedostaa eri tavalla.

– Luonnon monimuotoisuus on miljoonien vuosien aikana saavutettu eikä sitä saada takaisin, jos se hävitetään, Janhunen toteaa.

Lue myös: Erittäin uhanalainen meritaimen on Vanhankaupunginkosken tavoitelluin saaliskala