Ikääntyneiden naisten köyhyysriski on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna

Vanhemmissa ikäryhmissä pienituloisuus on selkeästi sukupuolittunut ilmiö. Ikääntyneiden naisten köyhyysriski on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, ilmenee Eläketurvakeskuksen naisten ja miesten eläke-eroja käsittelevässä raportissa.

Vähävaraisuus koskee erityisesti kaikkein iäkkäimpiä eläkeläisnaisia. Heikossa asemassa ovat myös yksinasuvat ja leskeksi jääneet eläkeläisnaiset.

─ Köyhyysriski koskee myös erityisesti naisia, joilla työura on syystä tai toisesta jäänyt lyhyemmäksi taikka ansiot matalammaksi, kertoo Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Kati Kuitto.

Naisten eläkkeet ovat keskimäärin noin viidenneksen matalampia kuin miesten

Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on perusteiltaan sukupuolineutraali, tuottaa se kuitenkin lopputuleman, jossa naisten eläkkeet ovat keskimäärin miesten eläkkeitä selvästi matalampia.

─ Eläkejärjestelmä on lähtökohtaisesti tasavertainen, sillä jokaiselle kertyy eläkettä yhtäläisin perustein. Eläke-erot aiheutuvat suurimmaksi osaksi naisten ja miesten työurien eroista. Ne ovat lähtöisin jo ammatinvalinnasta ja perhevapaiden jakautumisesta, kertoo Kuitto.

Naisten pienemmät ansiot, lyhyemmät työurat ja yleisemmät osa-aikatyöt näkyvät eläkkeessä.

Suomessa naiset työskentelevät miehiä enemmän palvelu- ja hoiva-alalla, joissa palkkataso on matalampi, kuin miesvaltaisilla aloilla. Hoiva- ja palvelualoilla vaikutus on myös kerrannainen, sillä naisvaltaisilla aloilla palkkataso pysyy työuran aikana yleisemmin matalana.

Vuonna 1980 syntyneillä nuorilla aikuisilla palkkaerot olivat jo uran alkuvaiheessa melko suuret naisten ja miesten välillä. Saman ikäluokan äideille perhevapaista johtuvia työurakatkoksia kertyi 13-kertainen määrä isiin verrattuna.

Eläke-eron ennustetaan kaventuvan vain noin 5 prosenttiyksikköä vuoteen 2085 mennessä.

Perhevapaauudistuksen toivotaan jakavan hoitovastuuta vanhempien välillä ja vahvistavan tasa-arvoista työelämää

─ Perhevapaauudistuksen toivotaan vaikuttavan siten, että isät alkaisivat pitämään enemmän perhevapaita. Sen myötä työpaikoilla lisääntyisi kulttuuri, jossa perhevapaat eivät jo lähtökohtaisesti vaikuta negatiivisesti naisten palkkaamiseen ja palkkakehitykseen, sanoo Kati Kuitto.

Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Uudistuksen tavoitteena on myös yhdenvertaisuuden ja työelämän tasa-arvon vahvistuminen sekä sukupuolten välisten palkkaerojen kaventuminen.