Kiinnostus kuurojen historiaan johti Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavan Maija Koiviston tutkimaan kuurojen naisten lähihistoriaa.

Voisitko kertoa lisää tutkimuksestasi?

– Valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijana tutkin kuurojen naisten pakkosterilisaatioita ja -abortteja, jotka tehtiin rotuhygienian nimissä Suomessa.

– Käsittelen tutkimuksessani myös avioliittolakia, joka kielsi syntymäkuuroja menemästä naimisiin keskenään vuosina 1929-1969. Oletuksena oli, että kuurot myöntyivät sterilisaatioon painostuksen alaisina saadakseen avioluvan.

Miksi päädyit tutkimaan kuurojen naisten pakkosterilisaatioita?

– Viime aikoina olen alkanut pohtia kuurojen naisten asemaa Suomessa feminististen linssien läpi. Olen huomannut, että kuurojen historiassa on ollut miespainotteinen näkökulma. Kuurot naiset ansaitsevat myös oman paikkansa historiassa.

– Huhujen sijasta kuurojen yhteisö kaipaa täsmällisiä tietoja, miksi tapahtui näin. Kuurojen historiassa on tällä hetkellä musta aukko. Viittomakielinen yhteisö voi jatkaa eteenpäin vasta, kun historian kaikki vaiheet on selvitetty.

Ylen MOT-ohjelman dokumentissa pakkosterilisaation uhrit toivoivat Suomen valtiolta korvauksia ja anteeksipyyntöä. Osaatko sanoa, miksi anteeksipyyntöä ei ole vielä kuulunut?

– Oma arvaukseni on se, ettei asiaa ole koskaan kunnolla esitetty valtiolle. Uhreilla ei ollut ehkä riittävästi tukiverkostoja asian edistämisessä.

– Hyvitys- ja sovintoprosessi on vielä ”uusi” asia maailmalla, joten sopivia toimintamalleja täytyy pohtia. Ensimmäinen askel voisi olla se, että valtiovalta käynnistäisi selvitystyön ja pyytäisi sitten uhreilta anteeksi.

Millaisia reaktioita niin viittomakielisen yhteisön sisältä kuin sen ulkopuolelta on tullut siitä, että rotuhygienian hengessä toteutettu pakkosterilisointipolitiikka on saatu esiin?

– Viittomakielinen yhteisö on ollut mielissään, kun lähihistorian tabuja rikotaan viimeinkin. Yhteisön ulkopuolelta on tullut lähinnä yllättyneitä reaktioita siitä, miten tällainen toiminta oli edes mahdollista Suomessa.

– Vähemmistöjen kuten saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeudet ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän kuin aikaisemmin. Tutkimuksen ajoitus taitaa osua oikeaan, koska ihmisoikeudet ovat alkaneet kiinnostaa kaikkialla.

Antaisitko muita esimerkkejä viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista historian vääryyksistä?

– Viittomakielen käyttö kiellettiin kouluissa. Esille on myös noussut mahdollisia tapauksia kuurojen perheiden lasten huostaanotoista ja kuurojen lasten korvien turhista korjausleikkauksista ilman perheiden suostumusta.

Tuleeko aiheesta vielä mieleesi muuta?

– Kuurojen naisten pakkosterilisaatioista oli keskusteltu hyvin vähän kuurojen yhteisössä. Monet kuurot, minä mukaan lukien, ovat pitäneet pakkosterilisaatioita ja muita historian vääryyksiä kuten huonoa opetusta `normaaleina asioina´ emmekä heti tunnistaneet tekojen olleen ihmisoikeussopimusten vastaisia.

– Kuurojen yhteisö odottaa yhä anteeksipyyntöä valtiolta historian vääryyksistä. Yhteisön ulkopuolelta katsottuna vastaavat teot olisivat anteeksiantamattomia.

Maija Koiviston mukaan kuurojen yhteisö on huomaamattaan tottunut syrjintään, minkä vuoksi historian vääryyksien vakavuuteen on herätty vasta nyt.