Puolueilla on paljon tehtävää, jotta äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua, sanoo maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallisuutta edistävän Moniheli ry:n toiminnanjohtaja Abdirahim Hussein.

– Ennen vaaleja puolueiden tulisi monipuolistaa omaa viestintäänsä ja lähestyä maahanmuuttajataustaisia ryhmiä innokkaammin. Myös kielivalikoimaa kampanjoinnissa on lisättävä.

Hussein painottaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mukaan ottamista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Erityisen tärkeää olisi myös lisätä ehdokaslistojen moninaisuutta.

Muunkieliset ehdokkaat aliedustettuina

Puolueet eivät juurikaan ole panostaneet muun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen kampanjointiin. Kaikki kulminoituu ehdokkaisiin, toteaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Josefina Sipinen.

– Ilman vieraskielisiä ehdokkaita, jotka puhuvat suomalaisesta politiikasta kohderyhmän kielellä, ei äänestysprosentti tule nousemaan.

Puolueet voivat kokea maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden rekrytoinnin haasteelliseksi. Ei ole helppo löytää Suomen poliittisen järjestelmän tuntevia ja maassa sosiaalista pääomaa kerryttäneitä kielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia ehdokkaita.

Taustalla vaikuttaa myös ehdokkaiden oma motivaatio. Sipisen mukaan syinä haluttomuuteen lähteä ehdolle muunkielisenä voivat olla esimerkiksi pelko mahdollisesta vihapuheesta, tiedon vähäisyys Suomen poliittisesta kentästä tai suomen kielen taidon riittämättömyys.

– On iso asia asettua omilla kasvoilla julkiseen tehtävään kansallisen tason politiikkaan, jos vaikkapa kielitaidon kanssa on vielä haasteita. Silloin on oltava hyvin sujut itsensä kanssa.

Edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita oli kokonaisuudessaan 2468, joista muunkielisiä oli vain 57.

Jutun kuva: Matti Kilponen, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0