Suomalaisten aikuisten suun terveys on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti. Suurin osa suomalaisista käyttää hammashoitopalveluita kohtuullisen säännöllisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan. Reikiintyminen ja suun sairaudet ovat suomalaisilla kuitenkin yhä yleisiä, minkä lisäksi omahoidossa on ihmisten koulutustaustan mukaan huomattavia eroja.

– Hampaiden yleiskunto on suomalaisilla Euroopan keskitasoa, ainakin reikiintymistä mitattaessa. Mitään sen suurempaa muutosta ei ole ollut hetkeen havaittavissa, kertoo Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Joona Iso-Lotila.

Hän kertoo vastaan tulevan ennen kaikkea yhä iäkkäämpiä potilaita, joilla on valtaosa omista hampaista tallella.

Suun terveydenhuollon kustannukset voisivat olla jopa 30 prosenttia nykyistä pienemmät, jos jokainen suomalainen huoltaisi hampaitaan oikeaoppisesti.

– Vaikka suun terveydenhuollon kustannukset muodostavat Suomessa vain muutaman prosentin verran kaikista terveydenhuollon kustannuksista, puhutaan euromääräisesti jopa sadan miljoonan euron säästöistä, Iso-Lotila kertoo.

Lapset lailla turvattuja

Potilaan hampaiden kunnosta voi Iso-Lotilan mukaan päätellä erityisesti lapsilla, miten perheessä suhtaudutaan kokonaisuutena terveyden osa-alueiden hoitamiseen.

Nuorten aikuisten ja lasten lisääntynyt energiajuomien ja sokerin kulutus näkyy entistä selvemmin tarkastuksissa, mutta ilmiön ehkäisyn suhteen on myös edistytty merkittävästi. Koulujen sekä suun terveydenhuollon viranomaisten yhteistyön tuloksena yhä useammassa koulussa on luovuttu limuautomaateista sekä epäterveellisistä välipaloista.

Pienten lasten sekä kouluikäisten kohdalla vakituiset tarkastuskäynnit ovat lakisääteisiä. Ne sijoittuvat tiettyihin ikävuosiin kuten juuri koulun aloittaneille sekä viidesluokkalaisille. THL:n mukaan erityisesti 10-15 –vuotiaiden nuorten tarkastukset painottuvat entistä enemmän terveellisten elintapojen edistämiseen sekä napostelun aiheuttaman mahdollisen reikiintymisen korjaamiseen.

Aikuisten kohdalla taas tarpeet vuositarkastusten tai hammaskiven poiston suhteen voivat Iso-Lotilan mukaan olla hyvinkin yksilöllisiä.

– Vaihteluväli on hyvin laaja. Suuremman riskin potilaille uutta käyntiä voidaan suositella jo puolen vuoden päähän viime toimenpiteestä, mutta perusterveille yleistarkastusta suositellaan perinteisesti yhden tai jopa kolmen vuoden välein.

Iso-Lotila kertoo valtaosan noudattavan suosituksia, kun kutsu hammaslääkärille käy. Tähän toki vaikuttaa pitkälti myös, kutsuuko palveluita tuottava taho potilaita esimerkiksi automaattisella järjestelmällä.

THL:n mukaan kunnan on myös järjestettävä jokaiselle korkeakouluopiskelijalle kertaluontoinen tarkastus, jossa selvitetään yleisesti suun terveysneuvonnan sekä mahdollisten palveluiden tarve.

Iso-Lotilan mukaan useassa kunnassa kuitenkin myös aikuisille järjestetään vakituisia tarkastuksia esimerkiksi juuri kutsuntajärjestelmää hyödyntäen, vaikka lain velvoittama tarve ei heitä koskisikaan.

Hammaslääkärin lisäksi on hyvä käydä säännöllisin väliajoin suuhygienistillä.

Omahoito elintapoja tärkeämpää

Joona Iso-Lotila kertoo, että suussa syntyvä infektio voi edetä täysin oireettomana hyvin nopeasti. Pahimmillaan se voi johtaa kuolemaan. Suun alue on siitä ikävä, että tulehdukset voivat olla piileviä hyvinkin pitkään, ja oireiden lopulta puhjetessa akuutin hoidon tarve voi olla hyvinkin kriittinen.

– Hyvä hampaiden omahoito on ylivoimaisesti tärkein elementti suun terveyden ylläpidossa esimerkiksi perimän aiheuttamiin riskeihin verrattuna, hän jatkaa.

Baltian maiden tavoin Suomessa miesten omahoito sekä harjaamistottumukset ovat jääneet viime aikoina merkittävästi Euroopan keskiarvosta. Kuten nuorilla myös aikuisilla elintavat aiheuttavat jatkuvasti enemmän suun terveyteen liittyviä komplikaatioita.

– Esimerkiksi nuuskaaminen on toistaiseksi vielä marginaalista, vaikka sen käyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Nuuskan on todettu aiheuttavan suun rakenteen pysyviä muutoksia esimerkiksi ienten vetäytyminä, jotka väistämättä vaarantavat myös hampaiden terveyden.

Tupakkatuotteiden tavoin alkoholin liiallisella käytöllä on todettu olevan selvä yhteys muun muassa kasvaneeseen suusyövän riskiin.

Sosiaalisessa mediassa mainostettavien sekä apteekeissa myytävien valkaisutuotteiden suhteen Iso-Lotila kehoittaa varovaisuuteen.

– Yleisesti välttäisin valkaisevia tahnoja sekä vastaavanlaisia ratkaisuja, sillä niissä tuppaa olemaan harmittavan usein hammaskiillettä vaurioittavia komponentteja. Jokainen tuote on toki hyvin yksilöllinen, joten lopputulokset voivat vaihdella.

Jonotusajat eivät estä hoitoon pääsyä

Odotusaika kiireettömään hoitoon on Vantaalla noin neljä kuukautta. Muiden kuntien tavoin potilaita hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

– Kaikki luonnollisesti pääsevät ennen pitkää hoitoon. Tarvetta arvioitaessa tärkeintä on noudattaa lakia, mikä varmistaa lasten sekä akuutin tarpeen potilaiden pääsyn hoitoon tarvittaessa.

Omaa suun terveydentilaa epäileville Iso-Lotilalla on hyvin selvä viesti.

– Ota yhteyttä lähimpään suun terveydenhuollon yksikköön tai ammattilaiseen ja varaa aika tarkastukseen. Se, mikä ei tapa, vahvistaa, Iso-Lotila naurahtaa kysyttäessä rohkaisua hammaslääkäriä pelkääville.