YLEn uutisjuttu, jonka Niinistö jakoi omalla Twitter-tilillään, käy läpi Biological Conservation -tiedejulkaisun tammikuussa 2019 julkaisemaa tutkimusta. Niinistö väitti, että mahdollista hyönteiskatoa ei tutkita tarpeeksi Suomessa ja että Suomen neljä suurinta hyönteisseurantaa ovat heikosti rahoitettuja. Niinistö esitti niiden budjetin olevan kymmeniä tuhansia euroja. YLE kertoo, että tutkinnan mukaan hyönteisten kokonaismassa kutistuu maailmanlaajuisesti 2,5 prosenttia vuodessa. Tutkimusta on kuitenkin arvosteltu ja monet sanovat, että tuloksia on tulkittu liian laajasti.
Aikakausilehti Suomen Luonnon mukaan tutkimusta on tulkittu väärin mediassa. Sen mukaan myös tutkimuksen johtaja Francisco Sánchez-Bayo meni liian pitkälle kommenteissaan, jota hän kertoi brittilehti The Guardianille. The Guardianin artikkelia käsiteltinkiin laajasti Suomen mediassa. Suomen Luonnon mukaan suurin ongelma mahdollista hyönteiskatoa tutkittaessa on, että se keskittyy vain pieneneviin populaatioihin.
Biological Conservationin artikkeli perustuu 73:een raporttiin hyönteiskadosta eri puolilta maailmaa. Valtaosa tutkimuksesta on tehty kuitenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sen mukaan monien lajien populaatiot ovat pienentyneet huomattavasti, pääosin Euroopassa ja Puerto Ricossa. Suurista osista maailmaa tutkimustieto kuitenkin puuttuu, esimerkiksi Australiasta, Kiinasta ja trooppisen vyöhykkeen maista.
Vaikka tutkimusta voi kritisoida monella perusteella, se myös osoittaa selvästi, että hyönteisten jatkuva väheneminen on haitaksi monelle eri ekosysteemille. Hyönteiset ovat monella tapaa hyödyksi ihmisille. Ne mm. pölyttävät hyötykasveja, tarjoavat luonnollista tuholaistorjuntaa sekä soveltuvat ravinnoksi.
Hyönteiskadolla on myös suuri vaikutus kokonaisiin ekosysteemeihin, sillä hyönteiset ovat monen ravintoketjun perusta. Vaikka jotkut pienenevät populaatiot saattaisivatkin korvautua kasvavilla populaatioilla, biomassan menetys saattaisi olla liian suuri korvattavaksi.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä asian suhteen
Kaikki tätä juttua varten haastatellut suomalaiset asiantuntijat olivat sitä mieltä, että hyönteiskato ja sen aiheuttamat ongelmat ekosysteemille on vakava ongelma. Suomen hyönteisseurannassa on asiantuntijoiden mukaan suuria puutteita. Monen hyönteislajin seurannat ovat vapaaehtoistyön varassa ja nekin ovat vaarassa heikon rahoituksen vuoksi.
Suurimmista hyönteisseurannoista vastaavien tutkijoiden mukaan Niinistön kuvaus rahoituksesta on osuva. Kolme neljästä suurimman hyönteisseurannan tutkijasta kertoi heidän budjettinsa olevan vuositasolla 2 600 eurosta aina 60 000 euroon.
Kainuun Ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Reima Leinonen vahvistaa hyönteiskadon olevan suuri ongelma. Hänen mukaansa seurantoja on myös hankala ylläpitää heikon rahoituksen vuoksi.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry vastaa yöperhosten seurannasta Suomessa. Hän kommentoi asiaa laajemmasta näkökulmasta: “Hyönteiset ovat ravintoverkkojen ytimessä. Ne käyttävät ravintonaan kasveja ja toisaalta monet eliöt käyttävät niitä ravintonaan. Esimerkiksi monet lintulajit ovat hyönteissyöjiä. Monen hyönteissyöjälinnun kannat ovat taantuneet jyrkästi viime aikoina mikä viittaa siihen, että niiden ravinnon saannissa on ongelmia.”
Luonnontieteellisen Keskusmuseon hyönteistiimin suunnittelija Jani Järvi on samaa mieltä Pöyryn ja Leinosen kanssa. Hän lisää, että pölytyspalveluiden lisäksi hyönteiset ovat olennaisia maaperän hedelmällisyyden säilymisessä ja tuhoeläinten biologisen torjunnan kannalta. “Yhdysvalloissa hyönteisten tuottaman biologisen torjunnan arvon on arvioitu olevan 5,4 miljardia dollaria vuodessa.”
Ongelma on maailmanlaajuinen. Apulaisprofessori Elsa Youngsteadt University of North Carolinasta, Yhdysvalloista toteaa, että seurantoja on lisättävä, jotta saadaan tietoon kaikkien hyönteislajien tarkat tiedot. “Lisää työtä tällä saralla tarvitaan, jotta ihmiset ymmärtäisivät kuinka laajaksi hyönteiskadon riski on kasvanut ja kuinka suuret sen haitat ovat.”
Tulevaisuus on onneksemme hieman kirkkaampi. Suomen ympäristökeskus raportoi helmikuussa 2019 uudesta EU-projektista, nimeltään ABLE (Assessing Butterflies in Europe). EU rahoittaa projektia alustavasti kahden vuoden ajan. Päätarkoituksena on laajentaa hyönteisseurantoja Itä- ja Kaakkois-Euroopassa ja arvioida luonnon hyvinvointia. Suunnitelmana on aloittaa seurannat ainakin kahdeksassa EU-maassa. Kaikki projektin aikana kerätty data kerätään yhteen suureen tietokantaan, josta se on kaikkien tutkijoiden käytettävissä.
Työryhmä: Elias Jämsä, Eetu Tuominen, Emmi Syrjäniemi ja Linda Mäkinen